Minna Kukkumäki: Wannabe EPA - Eurooppapatenttiasiamieheksi tulemisen pitkä oppimäärä

06.04.2018

Mikä ihmeen patenttiasiamies ja EQE…? Nämä olivat ensimmäisiä ajatuksiani, kun muutama vuosi sitten luin Berggrenin työpaikkailmoitusta. Mitä patenttiasiamies oikein tekee työkseen, miten eurooppapatenttiasiamieheksi tullaan? Googlekaan ei tiennyt paljon kertoa asiasta. Mutta kiinnostukseni heräsi ja päätin ottaa selvää.

Osa 1: Patentit-Teollisuus-Tekniikka

Jo pian Berggrenillä aloittamiseni jälkeen kävi selväksi, että patenttiasiamieheksi ei tulla pelkästään töissä oppimalla, vaan siihen vaaditaan myös paljon opiskelua. Niinpä innostustuneena ja motivoituneena puin koulurepun selkään ja suuntasin Aalto PRO:n järjestämälle Patentit-Teollisuus-Tekniikka-kurssille Helsinkiin. Tätä ns. pitkää patenttikurssia pidetään alan starttikurssina. Kurssi antaa kattavan kuvan erilaisista immateriaalioikeuksista, pääpainona kuitenkin patentointi. Olikin ihan mieletöntä oppia perustiedot erilaisista teollis- ja tekijänoikeuksista, asioista joista en insinööriopintojen aikana ollut kuullutkaan. Kurssin huipennuksena oli opintomatka Euroopan patenttivirastoon Müncheniin, jossa pääsimme seuraamaan suullisia käsittelyjä. Vaikka en tuolloin vielä paljon aiheesta tiennytkään, matka oli todella opettavainen. Parasta antia kurssilla oli tietenkin kaiken uuden oppimisen lisäksi tutustuminen uusiin kollegoihin.

Osa 2: Patenttiasiamiestutkinto

Koska patenttiasiamies auttaa asiakastaan patentinhakuprosessissa, mm. kirjoittaa patenttihakemuksia ja edustaa asiakastaan patenttivirastojen suuntaan, täytyy työn laadun olla taattua. Tätä varten on Suomessa otettu käyttöön auktorisointimenettely ja asiamiestutkinto. Patenttiasiamies-ammattinimikettä saa käyttää vain auktorisoitu asiamies. Auktorisoidulta patenttiasiamieheltä vaaditaan tutkinnon suorittamisen lisäksi myös, että hän hoitaa työkseen patenttioikeudellisia toimeksiantoja sekä täyttää tietyt kelpoisuusvaatimukset. Tutkintoa pääsee suorittamaan, kun työkokemusta asiamiestoimistossa on kerättynä vähintään vuosi. Niinpä itsellänikin tutkintoon osallistuminen oli edessä jo pian ensimmäisen työvuoden täyttymisen kunniaksi juotujen kakkukahvien jälkeen.

Auktorisointikoe koostuu kahdesta erillisestä kokeesta: kaikille yhteisestä osasta, joka mittaa immateriaalioikeusjärjestelmän yleistä tuntemusta ja asiamiestoiminnan eettisyyttä sekä patenttioikeutta koskevasta osasta. Tässä kohtaa päästiinkin sitten kunnolla asiaan ja insinöörillä alkoi lakiopinnot. Lukemista varten sai töistä viikon lukuvapaata, mutta muu tarvittava aika täytyi löytää illoista ja viikonlopuista. Tämä toi välillä aikamoisia haasteita perheellisen arkeen. Lukeminen kuitenkin tempaisi mukaansa, koska uutta tietoa pääsi soveltamaan myös työssään. Kuukausien puristukseen kuului sekä oppimisen iloa että toivottomuuden tunteita. Kaikki jännitys huipentui kahteen koepäivään, joiden jälkeen taisin kyllä todeta, että ei ikinä enää! Olin unohtanut kuinka paljon voin jännittää ja miltä koetilanne tuntuu. Kaikki panostus ja jännitys oli ollut niin suurta, että purskahdin spontaanisti itkemään, kun soitin tuloksia muutaman kuukauden kuluttua lautakunnan sihteeriltä. Moneen kertaan kysyin, että katsooko hän nyt varmasti oikean nimen kohdalta. Mutta katsoi - olin patenttiasiamies!

Osa 3: Eurooppapatenttiasiamiestutkinto

Kun hyvään vauhtiin oli päästy, matka jatkui kohti eurooppalaista asiamiestutkintoa (EQE), jonka läpäistyään saa käyttää nimikettä eurooppapatenttiasiamies (EPA) ja on pätevä edustamaan asiakastaan Euroopan patenttivirastossa. Askel isommille kentille siis. EQE-tutkinto koostuu neljästä osiosta. A-osa koskee patenttihakemuksen laatimista, B-osa välipäätökseen eli viraston antamaan lausuntoon vastaamista, C-osa myönnettyä patenttia vastaan tehtävää väitettä ja D-osa lakia. Ennen varsinaista EQE-tutkintoa täytyy kuitenkin läpäistä esikoe. Esikoe mittaa sekä Euroopan ja kansainvälisen patenttilain osaamista että patenttivaatimusten tulkintakykyä. Päätin osallistua esikokeeseen heti kun tarvittava kahden vuoden työkokemus oli kasassa. Suomalaisen asiamieskokeen ja EQE-esikokeen väliin mahtui onneksi yli puoli vuotta ja kesäloma, olin siis saanut kerätä voimia. Loppusyksystä motivaatio oli taas kohdallaan ja Suomen patenttilaki vaihtui eurooppalaiseen. Liekö edellisvuoden koekokemus auttanut, mutta enää kokeeseen osallistuminen ei jännittänyt yhtä paljon. Itse koetilaisuus oli kuitenkin hurja kokemus. Neljässä tunnissa täytyi puristaa ulos kaikki tieto. Tuntui kuin luokkahuoneen kello olisi käynyt nopeammin kuin normaalisti. Mutta nyt kun tulokset ovat tulleet, voi taputtaa itseään olkapäälle, panostus kannatti.

Tulevaisuudessa on siis edessäni vielä ne ihan oikeat EQE-kokeet. Voin kuvitella, että ensikertalaisella ei ole mitään tietoa kokeen vaatimustasosta ja töitä on tehtävä entistä enemmän. Onneksi ympärilläni on kokeneita kollegoja auttamassa ja myös samassa vaiheessa tallustavia wannabe EPA:ita, joiden kanssa yhdessä voidaan ratkoa patenttilain kiemuroita.

Tulevaisuus näyttää kuinka käy!

Kirjoittaja Minna Kukkumäki työskentelee Berggrenin Turun toimistolla patenttiasiamiehenä.

Haemme kovatasoisia osaajia kasvamaan patenttiasiamiehiksi. Lue lisää täältä.

Minna Kukkumäki
Patenttiasiamies