Irene Hallikainen, Hannu Halmetoja ja Milla Lehtoranta: Tuotteen ulkomuotoa suojaava mallioikeus on tehokas, mutta vähän hyödynnetty suojamuoto

13.11.2017

Jussi Heikkilä ja Mirva Peltoniemi kirjoittivat 8.10.2017 Talouselämän mielipideosiossa, että mallioikeusjärjestelmän tarjoama suoja on nykyisellään heikko, eikä se innosta yrityksiä innovoimaan. Kokemuksemme mukaan mallioikeus kiinnostaa enenevissä määrin, mutta etenkään Suomessa sen hyödyntämisen mahdollisuuksista ei tiedetä riittävästi.

Toisinaan muotoilun suojaamiseen herätään viime tingassa, eikä kiireessä välttämättä ehditä analysoimaan suojauksen kohteen tärkeitä yksilöllisiä elementtejä. Mallioikeudesta ei useinkaan tiedetä yhtä paljoa kuin muista immateriaalioikeuksien suojamuodoista, ja siksi sen tarvetta ei aina osata tunnistaa tarpeeksi ajoissa ennen uuden tuotteen lanseerausta. Potentiaalia mallioikeuksien parempaan hyödyntämiseen ja sitä kautta innovaatioiden tehokkaampaan suojaamiseen siis on.

Mallioikeus antaa suojaa tuotteen tai sen osan ulkomuodolle, joka on uusi ja yksilöllinen. Koska käytännössä suoja käsittää sen, mitä katsoja näkee, on suojausprosessissa olennaista kuvien laatu. Ensin hakijan on sisäistettävä ja kirkastettava itselleen, mikä elementti tuotteen designissa on se, joka erottaa tavaran kilpailijoiden tuotteista – mikä on designin ”juju”. Poikkeaako tuote muotoilultaan aiemmin markkinoilla tunnetuista kokonaisuudessaan vai saako kenties jokin innovatiivinen yksityiskohta muotoilussa tuotteen erottumaan joukosta? Kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta tämä on tärkeä harjoitus jokaisen yrityksen pohdittavaksi. Kun omaa tuotekehittelyä vertaa jo aiemmin tunnettuun, ja oman luomistyön osuus on selvä, ei Heikkilän ja Peltoniemen kirjoituksessaan mainitsemia ylioptimistisia odotuksia mallisuojan laajuudesta pääse syntymään. Jos designissa on yksilöllistä vain jokin tietty yksityiskohta, kuten esimerkiksi tuotteessa oleva kahva tai kansi, on mallihakemuksen kuvissa hyvä keskittyä näihin yksityiskohtiin, jotta ne saavat painoarvoa kokonaisvaikutelmaa arvioitaessa. Tavanomaiset ratkaisut tuotteen ulkomuodossa sen sijaan jäävät suojan ulkopuolelle. On tärkeää tunnistaa omassa designissa elementit, jotka tuotteessa tai pakkauksessa ovat käyttötarkoituksen sanelemia. Nämä jäävät mallin yksinoikeuden ulkopuolelle.

Hakijan kannalta on tärkeintä muistaa, että mallioikeuden suoja-alan määrittävät kuvat. Kuvat, jotka toimivat tuotteen markkinoinnissa, eivät yleensä sovellu mallioikeuden hakemista varten. Mallihakemuksen kuvia määrittävät hyvin tekniset vaatimukset kuvan taustasta, varjostuksista ja kuvakulmista lähtien. Mallin graafisen esityksen laatu on ratkaisevan tärkeä mallin suojan kannalta, ja siksi kuvat tulee valmistella huolellisesti ja ammattitaitoisesti. Suojausstrategiaa laadittaessa on paikallaan pohtia, kannattaako uutuustuotetta suojata useammalla kuin yhdellä mallilla. Saatavaa suojapiiriä on mahdollista laajentaa suojaamalla eri variaatioita omasta yksilöllisestä designista.

Mallisuojattavien tuotteiden kirjo on hyvin laaja eikä rajoitu pelkästään ns. design-tavaroihin. Hyvin muotoiltu, esteettinen ja oivaltava tuote tai pakkaus herättää kiinnostusta ja erottaa sen massasta. Immateriaalioikeudellisten suojamuotojen joukossa se on varsin edullinen kustannuksiltaan ja antaa yksinoikeuden tietyn designin hyödyntämiseen viideksi vuodeksi kerrallaan. Pisimmillään tuotteen mallisuoja voidaan pitää voimassa jopa 25 vuotta, mikä antaa mallioikeuden omistajalle merkittävän etumatkan suhteessa kilpailijoihinsa. Toisaalta taas ilman mallisuojaa tuotekehityksessä tehdyt ponnistelut valuvat helposti kilpailijoiden laariin: suosittuja tuotteita pyritään jäljittelemään ja jopa suoraan kopioimaan. Ilman voimassa olevaa mallioikeutta jäljittelyyn on vaikea puuttua. Saavutettu mallioikeus toimii myös varoituksena kilpailijoille.

Emme voi yhtyä Heikkilän ja Peltoniemen näkemykseen siitä, etteikö mallioikeudella saisi suojaa loukkauksia vastaan. Ensinnäkin vain murto-osa tapauksista päätyy oikeuden arvioitavaksi, ja valtaosa kiistoista ratkaistaan neuvottelemalla ilman tarvetta ryhtyä pitkäkestoisiin oikeusprosesseihin. Yrityksellä, jolla on esittää rekisteröidyt oikeudet loukkausväitteensä tueksi, on huomattavasti parempi asema lähteä esittämään kieltovaatimuksia loukkaajaa kohtaan. Suomalaisissa tuomioistuimissa on käsitelty mallioikeuden loukkauksia hyvin vähän, mutta toisaalta rekisteröityihin malleihin on myös vedottu onnistuneesti sekä turvaamistoimiasioissa että loukkausoikeudenkäynneissä.

Loukkausarviointi perustetaan mallien antamaan kokonaisvaikutelmaan, jota arvioidaan ns. perehtyneen käyttäjän näkökulmasta. Ilman kokonaisvaikutelmaan perustuvaa suojaa olisi puuttuminen mahdollista ainoastaan identtisiä kopioita vastaan. Kokonaisvaikutelmaan vaikuttavat myös mallin luojan vapaus. Mitä enemmän mallin luojan vapautta riidanalaisen mallin kehittelyssä on rajoitettu, sitä helpommin kyseessä olevien mallien vähäisetkin erot voivat riittää siihen, että asiaan perehtynyt käyttäjä saa erilaisen kokonaisvaikutelman malleista.

Mallioikeudella pystytään tehokkaasti puuttumaan loukkaaviin tuotteisiin, kieltämään kopiotuotteiden myynti sekä pysäyttämään tuotejäljitelmät tullissa. Mallioikeus on myös varsin edullinen immateriaalioikeudellinen suojamuoto. Mallioikeus tukee muita immateriaalioikeudellisia suojamuotoja, kuten tavaramerkkioikeutta, tekijänoikeutta, patenttia ja hyödyllisyysmallia. Yhdessä tällä immateriaalioikeuspaletilla on mahdollista suojata uudet innovaatiot tehokkaasti, kirkastaa yrityksen brändiä ja luoda erottuvuutta kilpailijoihin nähden.

Oheinen kirjoitus on julkaistu lyhennettynä Talouselämän 40/2017 Tebatissa.

IPR-lakimiehemme Hannu Halmetoja, Milla Lehtoranta ja Jukka Palm pitivät tiistaina 31.10.2017 asiakkaillemme aamiaisseminaarin aiheesta ”Miten puolustat brändiä ja designia eri maissa?”, jossa käsiteltiin muun muassa muotoilun suojaamisen ja puolustamisen mahdollisuuksia erityisesti Kiinassa ja Venäjällä. Aamiaisseminaarissa todettiin, että myös Venäjällä ja Kiinassa on tehokkaita tapoja puuttua jäljitelmiin, kunhan yritys on huolehtinut muun muassa muotoilunsa suojauksesta mallioikeusrekisteröinnillä.

Berggrenin seuraava aamiaisseminaari järjestetään Helsingin toimistollamme 30.11., aiheena tuolloin IPR:t liiketoiminnassa - kuinka hyödynnät ja johdat immateriaalioikeuksia yrityksessäsi. Ilmoittaudu heti mukaan osoitteessa www.berggren.eu/aamiaisseminaari.

Irene Hallikainen
IPR-lakimiesEU-tavaramerkkiasiamies





Hannu Halmetoja
IPR-lakimies, EU-tavaramerkki- ja -mallioikeusasiamies





Milla Lehtoranta
IPR-lakimies, EU-tavaramerkki- ja -mallioikeusasiamies