Kaisa Fahllund: Tehokasta turvaa ja työkaluja liikesalaisuuksien haltijoille – kasvaako loukkausriski?

07.06.2018

Eduskunnan oli määrä näinä päivinä hyväksyä uusi liikesalaisuuslaki, jolla pannaan täytäntöön EU:n liikesalaisuusdirektiivi ((EU) 2016/943). Eduskunnasta 7.6.2018 saadun tiedon mukaan lain hyväksyminen siirtynee syksyyn. Uusi laki on tuomassa mukanaan varsin tehokkaita oikeussuojakeinoja liikesalaisuuksien haltijoille ja myös sopimusperusteiset liikesalaisuuden loukkaukset tulevat näiden oikeussuojakeinojen piiriin.

Uusi laki määrittelee liikesalaisuuden tiedoksi, (a) joka on salaista, (b) jolla on taloudellista arvoa, koska se on salaista ja (c) jonka haltija on ryhtynyt kohtuullisiin toimenpiteisiin tiedon pitämiseksi salassa.

Lainvastaista on toisen osapuolen liikesalaisuuden oikeudeton hankkiminen esimerkiksi varastamalla, kopioimalla, jäljentämällä tai havainnoimalla. Oikeudettomaan hankkimiseen voi syyllistyä myös henkilö, joka ottaa vastaan liikesalaisuuden henkilöltä, joka on hankkinut tai ilmaisee liikesalaisuuden oikeudettomasti.

Lainvastaista on myös liikesalaisuuden oikeudeton käyttäminen ja ilmaiseminen. Oikeudeton käyttäminen tai ilmaisminen voi kohdistua sekä oikeudettomasti hankittuun liikesalaisuuteen, mutta myös liikesalaisuuteen, joka on luvallisesti hyödyntäjän hallussa esimerkiksi toimeksiannon tai liikesuhteen nojalla, mutta jota käytetään tai ilmaistaan oikeudettomasti; esimerkiksi sopimuksen ehtojen vastaisesti.

Uusi laki antaa keinoja puuttua sellaisen tavaran tai palvelun (liikesalaisuutta loukkaava tuote) markkinoille tuomiseen, jonka suunnittelussa, ominaisuuksissa, toiminnassa, tuotannossa tai markkinoinnissa saadaan merkittävää hyötyä oikeudettomasti hankitusta, käytetystä tai ilmaistusta liikesalaisuudesta (tuotteen ”saastuminen”).

Uuden lain oikeussuojakeinoja ovat liikesalaisuuden loukkaamisen kielto, liikesalaisuutta loukkaavan tuotteen markkinoilta veto, muuttaminen tai hävittäminen, liikesalaisuuden sisältävän aineiston palauttaminen tai tuhoaminen sekä käyttökorvauksen tai vahingonkorvauksen määrääminen.

Laki suojaa myös teknistä ohjetta, joka on luottamuksellisesti uskottu toiselle osapuolelle elinkeinotoiminnassa hyödyntämistä varten ja kieltää teknisen ohjeen oikeudettoman käyttämisen ja ilmaisemisen. Tämä nykyisessäkin laissa (laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa) oleva suojamuoto on koettu perinteisesti hieman epämääräiseksi ja pehmeäksi, mutta uuden liikesalaisuuslain myötä edellä mainitut varsin tehokkaat oikeussuojakeinot koskevat myös teknisiä ohjeita.

Lain merkittävä etu liikesalaisuuden haltijalle on se, että jatkossa myös sopimusperusteisten salassapitovelvoitteiden rikkomiseen voidaan puuttua edellä mainituilla liikesalaisuuslain tarjoamilla oikeussuojakeinoilla.

Liikesalaisuuslain tarjoamasta suojasta huolimatta suosittelemme edelleen salassapitosopimusten tekemistä muun muassa, kun ollaan harkitsemassa liikesuhteeseen tai R&D-hankkeeseen ryhtymistä. Salassapitosopimuksessa osapuolet voivat tarpeensa mukaisesti määritellä, mitä liikesalaisuus-termi ja salassapitovelvoitteet kyseisessä sopimuksessa kattavat ja millaisia oikeuksia ja mihin tarkoituksiin toiselle osapuolelle liikesalalaisuuksiin nähden myönnetään. Salassapitosopimuksen tekeminen voi myös käydä näytöstä siitä, että liikesalaisuuden haltija on ryhtynyt liikesalaisuuslain edellyttämiin kohtuullisiin toimenpiteisiin tiedon pitämiseksi salassa.

Sopimukset ovat tarpeen myös sen määrittelemiseksi, mitä osapuolet pitävät liikesalaisuuslain suojaamina teknisinä ohjeina. Tältä osin esimerkiksi hyvä alihankinta- tai R&D-sopimus voi auttaa välttämään yllätyksiä, joita liikesalaisuuslain mukainen teknisen ohjeen suoja ja oikeussuojakeinot voivat tuoda tullessaan.

On mielenkiintoista nähdä, aiheuttaako uusi liikesalaisuuslaki niin sanottujen Non-NDA eli Ei-salassapitovelvollisuutta -sopimusten ja sitoumusten yleistymistä. Tällainen sopimus tai sitoumus voi olla sellaisten erilaisten tahojen (mm. sijoittajien) intressissä, jotka saavat toimintansa puitteissa tarkoituksella tai tarkoituksetta paljon luottamuksellisia tietoja eri tahoilta, mutta jotka kokevat lukuisat salassapitosopimukset ja tulevat lakisääteiset salassapitovelvoitteet toimintaansa haittaavina.

Kirjoittaja työskentelee Berggrenillä Sopimustiimin vetäjänä.

Kaisa Fahllund
Sopimustiimin vetäjä