Berggren | Uutiset

Uuden Coca-Cola-pullon muoto ei tarpeeksi erottamiskykyinen yhteisön tavaramerkiksi

Kirjoittanut Berggren | 19.4.2016

Euroopan unionin yleinen tuomioistuin on ratkaisussaan T‑411/14 hylännyt The Coca-Cola Companyn valituksen EU-tavaramerkkiviraston (entinen OHIM, nykyinen Euroopan Unionin teollisoikeuksien virasto, EUIPO) valituslautakunnan päätöksestä. Asia koski Coca-Colan tekemää kolmiulotteista yhteisötavaramerkkihakemusta.

Coca-Cola teki hakemuksen yhteisötavaramerkiksi alla esitetylle kolmiulotteiselle tavaramerkille luokissa 6, 21 ja 32. Hakemuksen tutkija hylkäsi tavaramerkkihakemuksen erottamiskyvyttömänä. Coca-Cola valitti tästä OHIM:in valituslautakuntaan, joka päätyi tutkijan kanssa samalle kannalle ja hylkäsi valituksen.

Euroopan unionin yleisessä tuomioistuimessa oli käsiteltävänä kaksi kanneperustetta, joihin Coca-Cola oli vedonnut. Coca-Colan mukaan haettu merkki on erottamiskykyinen. Toissijaisesti se väitti, että merkki olisi saavuttanut erottamiskyvyn käytön kautta, ja esitti käyttönäyttöä väitteensä perusteeksi.

Tuomioistuin painottaa, että kolmiulotteisen tavaramerkin erottamiskykyä on arvioitava samoin kriteerein kuin mihin muuhun tahansa ryhmään kuuluvaa tavaramerkkiä. Lisäksi on otettava huomioon, että keskivertokuluttaja huomio nestetuotteen pakkauksen sen välttämättömänä osana. Tässä tapauksessa tavaramerkin on poikettava siis merkittävästi alan yleisistä käytännöistä tai tavoista.

Tuomioistuin on arvioinut pulloa moniosaisena merkkinä, jolla on useita eri ominaispiirteitä. Loppujen lopuksi tuomioistuin päätyy valituslautakunnan kanssa samalle kannalle ja toteaa, että haettu tavaramerkki ei saa keskivertokuluttajaa erottamaan hakijan tuotteita kilpailijan vastaavista.

Toisen kanneperusteen osalta Coca-Cola toimitti käyttönäyttönä muun muassa markkinatutkimuksia ja myyntitilastoja. Tuomioistuin katsoi kuitenkin, että haettu merkki ei ole saavuttanut erottamiskykyä koko unionin alueella. Tuomioistuin arvioi todisteita erikseen ja yhtenäisenä kokonaisuutena, mutta ei katsonut näyttöä riittäväksi.

Näin ollen tuomioistuin hylkäsi kanteen kokonaisuudessaan.

Lähteet:
T-411/14