Hallituksen esityksellä HE 255/2026 ehdotetaan säädettäväksi uusi laki puolustuskeksintöjen salassapidon turvaamisesta, joka korvaisi voimassa olevan maanpuolustukselle merkityksellisistä keksinnöistä annetun lain. Olemassa olevaa lakia on sovellettu lähinnä perinteisiin puolustustarvikkeisiin liittyviin keksintöihin, kun taas uuden lain soveltamisala koskisi hallituksen esityksen mukaan laajasti myös kaksikäyttöteknologiaan (ns. dual use) liittyviä keksintöjä.
Yleisesti on esitetty positiivisia näkemyksiä siitä, että puolustuskeksintöjen pakkolunastamisesta valtiolle luovuttaisiin uuden lain myötä. Muutos on periaatteessa tervetullut - omaisuudensuojan näkökulmasta on hyvä, ettei valtio enää voisi ottaa keksintöä omistukseensa entiseen tapaan. Julkisuudessa vähemmälle huomiolle on jäänyt lain soveltamisalan huomattava laajeneminen, ja miten se vaikeuttaa tai hankaloittaa dual use –teknologioihin liittyvien keksintöjen suojaamista.
Lakiesityksessä pakkolunastamisen tilalle tuodaan järjestelmä, jossa sääntelyn piirissä olevia keksintöjä koskevat ensihakemukset on jätettävä Suomessa (kts. tarkemmin alla), ja Puolustusvoimat voi määrätä hakemuksessa kuvatun keksinnön salassa pidettäväksi, jos sen salassa pysyminen on maanpuolustuksen kannalta välttämätöntä. Tämä ei ole yrityksen näkökulmasta välttämättä kovinkaan suuri helpotus verrattuna lunastamiseen ja käytännön vaikutukset yrityksen mahdollisuuksiin hyödyntää ja suojata keksintöään voivat olla huomattavan samankaltaiset kuin nykyisessä järjestelmässä.
Salassapitopäätöksen seurauksena keksinnön haltija ei voisi vapaasti luovuttaa keksintöä koskevia tietoja, ja keksinnön hyödyntämistä rajoittaisivat laissa säädetyt vaitiolo- ja hyväksikäyttökiellot. Myös patentointiprosessi pysähtyisi salassapitopäätöksen ajaksi. Patenttia ei voitaisi myöntää Suomessa ennen salassapitovelvollisuuden päättymistä. Jonkinlainen valonpilkku on se, että salassapitopäätös ei olisi automaattisesti ikuinen, vaan se olisi voimassa enintään vuoden kerrallaan. Toisaalta yrityksen kannalta vuoden välein uusittava salassapitopäätös voi tarkoittaa jatkuvaa epävarmuutta liiketoiminnan, yhteistyösuhteiden ja immateriaalioikeuksien hallinnan näkökulmasta, vaikka siitä aiheutuva haitta tuleekin periaatteessa korvata täysimääräisesti.
Salassapitopäätöksen voimassaolon aikana ainoa realistinen keksinnön hyödyntämismahdollisuus jo hallituksen esityksenkin mukaan liittyy pitkälti siihen, että yritys voisi myydä keksintöön perustuvia tuotteita Puolustusvoimille. On aiheellista kysyä, kuinka merkittävästi tämä eroaa tilanteesta, jossa valtio lunastaisi keksinnön itselleen ja hyödyntäisi sitä omiin tarkoituksiinsa.
Ehkä merkittävin yritysvaikutus liittyy siihen, keitä uusi laki koskee. Lain soveltamisalaa laajennettaisiin kattamaan keksinnöt, jotka pääasiassa liittyvät vientivalvonnan alaisiin tuotteisiin. Tämä tarkoittaa puolustustarvikkeiden lisäksi myös ns. vientivalvontaluetteloon sisältyviä kaksikäyttöteknologioita.
Kyse ei siis ole enää pelkästään perinteisestä puolustusteollisuudesta. Kaksikäyttöteknologiaa kehitetään monilla aloilla, joilla ensisijainen liiketoiminta voi liittyä täysin siviilikäyttöön. Esimerkiksi edistyksellinen elektroniikka, anturit, laserit, materiaaliteknologia ja kvanttiteknologia voivat liittyä sekä siviili- että sotilaskäyttöön.
Tämä on tärkeä ero.
Perinteiselle puolustusteollisuudelle uudistus voi olla positiivinen. Se mahdollistaa yritysten omistamat salassa pidettävät puolustuskeksinnöt ja niiden patentoinnin tietyissä muissa Nato-maissa Naton keksintösopimuksen puitteissa.
Kaksikäyttöteknologioita kehittävien yritysten näkökulmasta tilanne on kuitenkin huomattavasti monimutkaisempi. Niiden liiketoiminta perustuu usein teknologian kehittämiseen ja kaupallistamiseen useilla eri markkinoilla. Patentointi ja kansainvälinen suojaaminen ovat keskeisiä kilpailukyvyn edellytyksiä. Uusi sääntely tuo näihin prosesseihin ylimääräisen epävarmuustekijän.
Ehdotetun lain mukaan Suomessa tehtyihin soveltamisalaan kuuluviin keksintöihin olisi tehtävä ensimmäinen patenttihakemus kansallisena hakemuksena PRH:lle. Kyseessä on niin sanottu first filing -velvollisuus.
Lisäksi ulkomaille tai alueellisiin patenttihakujärjestelmiin tehtävää jatkohakemusta jouduttaisiin odottamaan vähintään 20 arkipäivää (eli noin kuukauden). Jos Pääesikunta ilmoittaa salassapidon arvioinnin olevan kesken, hakemuksen edistäminen viivästyy vielä tätäkin pidempään.
Jos keksintö vielä määrätään salassa pidettäväksi, patentointiprosessi keskeytyy, eikä yritys voi vapaasti hyödyntää keksintöään. Poikkeuksena ovat tietyt Nato-maat, joissa keksinnölle voidaan periaatteessa hakea suojaa Pääesikunnan luvalla ja salassapidon turvaavin ehdoin.
Yritykselle tämä tarkoittaa lisäkustannuksia, jäykempää patentointistrategiaa ja pahimmillaan merkittävää viivettä kansainvälisessä kaupallistamisessa. Erityisesti kaksikäyttöteknologioita kehittävissä yrityksissä, joissa keksinnön kaupallinen potentiaali voi olla huomattavasti puolustussektoria laajempi ja ensisijaisesti sen ulkopuolella, seuraukset voivat olla merkittäviä. Vähintään nämä yritykset joutuvat jatkossa varautumaan siihen, että niiden patentointistrategiaa ja -prosesseja on mukautettava lain vaatimuksista johtuen.
Hallituksen esityksessä arvioidaan, että uusia salassapitopäätöksiä tehtäisiin noin 1–2 vuodessa. Samalla esityksessä todetaan, että nykyistä pakkolunastusmahdollisuutta on käytetty keskimäärin nolla kertaa vuodessa.
On tietenkin selvää, että Puolustusvoimilla on oltava mahdollisuus vaikuttaa kansallisen turvallisuuden kannalta välttämättömien keksintöjen julkaisemiseen (tai salassapitoon). Kysymys on kuitenkin siitä, onko nyt ehdotettu järjestelmä oikeasuhtainen ja tarkoituksenmukainen keino tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
Järjestelmä vaikuttaa varsin raskaalta suhteessa siihen, kuinka harvoin sitä arvioidaan tarvittavan. Erityisesti niiden yritysten näkökulmasta, joiden keksinnöt liittyvät kaksikäyttöteknologiaan, mutta joiden liiketoiminta on ensisijaisesti siviilimarkkinoilla, sääntelyn kustannukset yrityksille voivat vaikeasti arvioitavia.
Yksi ratkaisu, joka olisi voinut merkittävästi helpottaa ehdotetun järjestelmän ongelmia, olisi ollut poikkeuslupa hakea patenttia Suomen ulkopuolella, eli ns. foreign filing license –menettely, jota käytetään useissa maissa. Tällainen lupa olisi mahdollistanut patentoinnin aloittamisen ulkomaisella patenttihakemuksella. Samalla viranomaisella olisi ollut mahdollisuus arvioida kansallisen turvallisuuden kannalta olennaiset tilanteet ja tarvittaessa asettaa hakemiselle asianmukaiset ehdot.
Tämä olisi tarjonnut joustavuutta erityisesti kansainvälisesti toimiville yrityksille ja etenkin kaksikäyttöteknologioita kehittäville yrityksille. Valitettavasti tätä vaihtoehtoa ei sisällytetty esitykseen joidenkin lausunnon antajien ehdotuksesta huolimatta.
Puolustusteknologioiden merkitys kasvaa jatkuvasti. Samalla kasvaa myös niiden teknologioiden merkitys, joita voidaan hyödyntää sekä siviili- että sotilaskäytössä.
Kaksikäyttöteknologiat ovat Suomelle merkittävä mahdollisuus. Ne tarjoavat yrityksille kasvun, kansainvälistymisen ja uuden liiketoiminnan mahdollisuuksia. Näiden mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää kuitenkin ennakoitavaa toimintaympäristöä, jossa yritykset voivat suojata ja kaupallistaa teknologiansa tehokkaasti, joustavasti sekä riittävän nopeasti ja kattavasti.
Nyt ehdotettu sääntely poikkeaa tästä lähtökohdasta pakottamalla laajan joukon yrityksiä ohjaamaan ensihakemuksensa Suomen patenttiviranomaisille muiden suojaamiskanavien kuten Euroopan patenttiviraston (EPO) sijasta. Kansallisen turvallisuuden suojaaminen on välttämätöntä, mutta sääntelyn tulisi kohdistua mahdollisimman tarkasti niihin tilanteisiin, joissa puuttuminen on aidosti tarpeen. Samalla olisi huolehdittava siitä, ettei tarpeeton hallinnollinen taakka heikennä suomalaisen teknologiayrityskentän kilpailukykyä. Uudistus voi parantaa perinteisen puolustusteollisuuden toimintaedellytyksiä, mutta se voi samalla kasvattaa kynnystä niiden uusien teknologiayritysten, joiden osaamista Suomi nimenomaan tarvitsisi, tuloa puolustussektorille.
HE 255/2026 on tärkeä uudistus, jonka vaikutukset ulottuvat perinteistä puolustusteollisuutta laajemmalle. Erityisesti kaksikäyttöteknologioiden näkökulmasta esitykseen liittyy vielä kysymyksiä, joita tulisi käsitellä laajemmin. Tätä keskustelua haluamme käydä myös yritysten kanssa.
Tule mukaan round table –keskusteluumme 26.1.2027 tai ole meihin suoraan yhteydessä. Haluamme kuulla, millaisia vaikutuksia ehdotetulla sääntelyllä olisi yrityksesi toimintaan ja millaisia muutoksia lainsäädäntöön vielä tarvittaisiin.
Kaksikäyttöteknologioiden kasvua ja kehitystä ei pidä tukahduttaa tarpeettoman jäykällä sääntelyllä. Nyt on oikea hetki vaikuttaa siihen, että uudistuksesta tulee toimiva myös niiden yritysten näkökulmasta, joiden innovaatiot rakentavat tulevaisuuden puolustus- ja siviiliteknologiaa.