Oletko laajentamassa liiketoimintaasi kansainvälisille markkinoille? Onko sinulla jo rekisteröitynä suomalainen tavaramerkki tai EU-tavaramerkki, mutta olet laajentamassa toimintaasi uusille markkina-alueille? Voiko tavaramerkin suojata globaalisti?
Kansainvälisesti toimiessa on tärkeää muistaa suojata tavaramerkki kaikissa niissä maissa tai alueilla, joissa merkki on käytössä, sillä tavaramerkkioikeudet ovat alueellisia. Esimerkiksi suomalainen tavaramerkki antaa suojaa vain Suomessa. ”Globaalia tavaramerkkiä”, joka yhdellä hakemuksella antaisi suojaa kaikkialla maailmassa, ei ole olemassa. Mistä siis lähteä liikkeelle, kun tavaramerkille tarvitsisi suojaa myös ulkomailla?
Ensimmäiseksi on hyvä miettiä, mitkä maat ovat liiketoiminnan kannalta tärkeimpiä. Rekisteröinti kaikissa maailman maissa ei usein ole kannattavaa tai tarpeellista. Käytettävissä on kolme eri vaihtoehtoa, joista voi käyttää vain osaa tai kaikkia sopivan laajuisen tavaramerkkisuojan saavuttamiseksi:
EU-tavaramerkki on nimensä mukaisesti voimassa koko EU:n alueella. Rekisteröintiä haetaan Euroopan unionin teollisoikeuksien virastosta (EUIPO) yhdellä hakemuksella. Jos jonkin maan osalta rekisteröinnille on este, merkkiä ei voida rekisteröidä ollenkaan, mutta tällaisessa tilanteessa hakemuksen voi muuntaa kansallisiksi hakemuksiksi itseään kiinnostavien EU-maiden osalta.
Kansainvälinen tavaramerkki tarkoittaa Maailman henkisen omaisuuden järjestön WIPO:n kautta haettua rekisteröintiä. Järjestelmässä on mukana yli 100 maata, joista voi valita itselleen tarpeelliset. Kansainvälisen tavaramerkin pohjana on aina samaa merkkiä koskeva kantarekisteröinti tai -hakemus, joka voi olla esimerkiksi suomalainen tai EU:n laajuinen tavaramerkki/hakemus. Käytännössä kansainvälinen tavaramerkki tarkoittaa nippua kansallisia tavaramerkkejä, jotka on haettu keskitetysti. Jos hakemus hylätään yhdessä tai useammassa kohdemaassa, se ei vaikuta muihin maihin tehtyihin hakemuksiin.
Kansainvälisen rekisteröinnin voimassaolo on kuitenkin viiden vuoden ajan riippuvainen kantarekisteröinnistä tai -hakemuksesta (ns. Central Attack -sääntö). Viiden vuoden aikana kantarekisteröinnissä tai -hakemuksessa tapahtuvat muutokset aiheuttavat vastaavan muutoksen myös kansainväliseen rekisteröintiin. Mikäli kantarekisteröinti tai -hakemus hylätään kokonaan, myös kansainvälinen rekisteröinti kaatuu.
Kansallinen tavaramerkki tarkoittaa ”tavallista” maakohtaista rekisteröintiä, jonka hakemus tehdään suoraan kyseisen maan tavaramerkkivirastolle. Kaikki maat eivät kuulu WIPO:n kansainvälisen tavaramerkkijärjestelmän piiriin, jolloin ainoa vaihtoehto järjestelmän ulkopuolelle jäävissä maissa on hakea kansallista tavaramerkkiä.
Mikä yllä mainituista vaihtoehdoista kannattaisi sitten valita? Jos tavaramerkille on tarvetta muutamassakin EU:n maassa, yleensä on kustannustehokkainta ja yksinkertaisinta hakea EU-tavaramerkkiä. Jos rekisteröintiä tulisi hakea laajemmin EU:n ulkopuolisissa maissa, yleensä edullisin ja helpoin vaihtoehto on kansainvälinen tavaramerkki. Joissain maissa taas suoraan kansallinen tavaramerkki voi olla järkevin ratkaisu.
Autamme mielellämme sopivan suojausstrategian valinnassa sekä hakemusten laatimisessa – älä epäröi ottaa yhteyttä !
Lue myös blogimme "Mitä tavaramerkki maksaa?"