Berggren | Blogi

Neljä kuukautta on noin neljä kuukautta - postipäivien poistuminen

Kirjoittanut Pekka Heino | 2.10.2023

Patenttiasian käsittelyyn liittyy usein huomattava määrä erilaisia toimenpiteitä, jotka tulee tehdä määräajassa, eli viimeistään määräpäivänä.

Euroopan patenttiviraston (EPO) antamiin päätöksiin, kuten välipäätöksiin liittyvät määräajat lasketaan alkavaksi jatkossa suoraan kyseessä olevan päätöksen päiväyksestä. Uusia sääntöjä sovelletaan, jos päätöksen päiväys on 1.11.2023 tai sen jälkeen.

Taustaa

Patentin hakemisen aikaisiin ja patentin myönnön jälkeisiin toimenpiteisiin liittyy lähes poikkeuksetta määräpäivä, jolloin viimeistään asia pitää hoitaa. Päätös tai välipäätös käynnistää määräajan, joka päättyy määräpäivänä. Euroopan patenttivirastossa (EPO) tyypillisiä määräaikoja ovat 2 kk, 4 kk, 6 kk, 9 kk ja 12 kk. Määräpäivä puolestaan määräytyy määräajan pituuden mukaan, kunhan määräajan alkamisajankohta tiedetään.

EPO:ssa pääsääntöisesti määräpäivällä on samannumeroinen päivä kuin määräajan alkamisajankohdalla. Muutamia poikkeuksia kuitenkin on. Esimerkiksi, jos tällaista päivää ei ole, määräpäivä on po. kuukauden viimeinen päivä. Lisäksi, jos virasto on kiinni näin laskettuna päivänä (mm. viikonloput ja viraston vapaapäivät), määräpäivä siirtyy seuraavalle sellaiselle päivälle, jolloin virasto on avoinna.

Asia on merkityksellinen juuri nyt, koska marraskuun 2023 alussa EPO:n määräaikojen alkamisajankohtaan liittyvät säännökset muuttuvat.

Marraskuun 2023 alussa ja sen jälkeen päivättyihin Euroopan patenttiviraston (EPO) antamiin välipäätöksiin ja päätöksiin liittyvät määräajat lasketaan alkavaksi suoraan kyseessä olevan päätöksen päiväyksestä. Uusia sääntöjä siten sovelletaan, jos päätöksen päiväys on 1.11.2023 tai sen jälkeen.

Jos esimerkiksi 1.11.2023 annetussa välipäätöksessä annetaan 4 kk:n määräaika, viimeinen vastauspäivä on 1.3.2024. Jos taas välipäätös olisi päivätty 2.11.2023 ja siinä annetaan 4 kk:n määräaika, viimeinen vastauspäivä on 4.3.2024, koska 2.3.2023 osuu lauantaille. Jos taas välipäätös olisi päivätty 31.5.2024 ja siinä annetaan 4 kk:n määräaika, viimeinen vastauspäivä on 30.9.2024, koska syyskuussa ei ole päivää numero 31.

Aikaisemmin — ja edellä kuvatusti vielä tämän lokakuun (2023) ajan — EPO on soveltanut sääntöä, jonka mukaan määräajat laskettiin alkaneiksi kymmenentenä päivänä päätöksen päiväyksestä. Takavuosinahan postin kulkeminen Saksasta Suomeen saattoi kestää useita päiviä. Näitä kymmentä päivää nimitettiinkin varsin vakiintuneesti postipäiviksi. Nykyään dokumentit pääsääntöisesti toimitetaan sähköisesti tai ainakin toimitetaan saataville sähköisesti. Sähköisesti saatavilla oleva dokumentti on hakijan tai haltijan tai väitteentekijän noudettavissa EPO:n palvelimelta. Todettakoon samalla, että viimeistään 18 kk kuluttua etuoikeuspäivästä pääsääntöisesti kaikki käsittelydokumentit ovat myös muiden kuin hakijan saatavilla.

Vaikutuksia

Muutos yksinkertaistaa määräaikojen laskentaa. Lisäksi se selkeyttää tilannetta sen osalta, mihin alkamisajankohtiin postipäivät yleensä ollenkaan laskettiin mukaan. Nimittäin aiemminkaan niitä ei laskettu aivan kaikkiin määräpäiviin. Jatkossa niitä ei lasketa mihinkään. Välipäätöksiin vastaamisen ja päätöksestä valittamisen määräaikaa uusi käytäntö lyhentää keskimäärin kymmenellä päivällä.

Useimmissa tapauksissa määräaikojen suhteellinen lyhentyminen on vähäistä. Esimerkiksi teknisissä välipäätöksissä vastausaika on useimmiten neljä kuukautta, joten kymmenen päivän lyhennys ei ole kovin merkittävä. Valituksen määräaika on 2 kk kirjallisen päätöksen antamisesta, jossa lähtökohtaisesti 10 päivää voi olla merkittävä. Käytännössä EPO:ssa prosessi on sellainen, että tyypillisesti päätös annetaan suullisesti jo paljon ennen kirjallisen päätöksen antamista, jolloin väitteentekijällä tai patentinhaltijalla tai patentinhakijalla on enemmän aikaa valmistella valitustaan.

Käytäntö myös yhtenäistyy suomalaisen käytännön kanssa. Suomessa PRH ilmoittaa välipäätöksissä määräpäivän, eikä niihin lisätä postipäiviä tai muitakaan päiviä.

Muuta huomioitavaa

Välipäätösten tapauksessa hakijalla on useissa tapauksissa mahdollista pyytää pidennystä määräaikaan. Sellaisiin määräaikoihin, jotka koskevat välipäätöstä, joissa annettu määräaika on 2 kk tai 4 kk, tällaisen pidennyksen lähes poikkeuksetta saa. Sen sijaan patenttia koskeviin määräaikoihin (mahdolliset kirjelmät väitevaiheessa tai valituksen määräaika) pidennystä ei ole saatavissa. Myös Suomessa voidaan tietyissä tilanteissa pyynnöstä myöntää määräajan pidennys.

Lisäksi edelleen on poikkeustapauksissa mahdollista, että päätös saapuu vasta hyvin myöhään patentin hakijalle (tai haltijalle/väitteentekijälle). Tällaisessa tilanteessa määräaikaa voidaan pidentää. Täsmällisemmin sanoen, tilanteessa, jossa päätös saapuu patentin hakijalle (tai haltijalle/väitteentekijälle) yli viikon päiväyksensä jälkeen, edellä kuvatusti laskettuun määräpäivään lisätään niin monta päivää kuin millä viikko ylittyi. Tämä käytäntö hieman poikkeaa aiemmasta, jossa määräajan alkamispäivään laskettiin lisäpäiviä (so. postipäivät), kun taas jatkossa mahdolliset lisäpäivät lisätään määräajan loppuun. Tämä sääntö ei koske sellaisia määräpäiviä, jotka eivät lainkaan liity päätöksen toimittamiseen. Tällaisia määräpäiviä ovat mm. tutkimuspyynnön tekeminen, väitteen tekeminen ja jaetun hakemuksen tekeminen.

Mitä minun pitää tehdä?

Patentinhakijoiden, patentinhaltijoiden ja väitteentekijöiden kannalta muutos on pieni. Asiamiehenä me huolehdimme määräaikojen valvomisesta, joten sinun ei tarvitse tuntea säädösten yksityiskohtia.

Jos kuitenkin patentinhakijan sisäiset prosessit ovat sellaiset, että välipäätösvastauksia koskevien päätösten teko venyy usein lähelle määräajan päättymistä, voi olla syytä miettiä, voisiko prosesseja nopeuttaa, jotta varmistetaan vastineiden jättäminen ajoissa. Erityistapauksissa voi harkita pyytävänsä pidennystä. Aina se ei ole mahdollista.

Entä jos en pysty?

Joskus on tilanteita, jolloin asiaa ei yksinkertaisesti pysty hoitamaan määräajassa. Väitteen määräajan osalta kolmannella osapuolella ei ole mitään keinoa saada väitettä vireille määräajan jälkeen. Valituksen määräajan osalta väitteentekijällä ei ole mitään keinoa saada valitusta tehdyksi määräajan jälkeen. Välipäätöksiä koskien, mikäli asiaan ei vastaa määräajassa, asia jää sillensä. Näissä tapauksissa niin Suomessa kuin EPO:ssakin on mahdollista pyytää asian ottamista uudelleen käsiteltäväksi. Uudelleenkäsittelypyyntökin on tehtävä määräajassa ja maksettava siihen liittyvät maksut.

Blogin kirjoittajat Pekka Heino ja Antti Leinonen antavat mielellään lisätietoja tulevasta muutoksesta. Lisätietoja löytyy myös EPO:n tiedotteesta.