Pohdin marraskuussa 2022 julkaistussa blogi-kirjoituksessani¹ tavaramerkkien voimassaoloa ja luokitusjärjestelmän soveltuvuutta virtuaalimaailmassa eli metaversumissa esiintyville ”tavaroille” käyttäen esimerkkinä käsilaukkua. Euroopan Unionissa ei ollut vielä syntynyt tavaramerkkien voimassaoloon liittyvää oikeuskäytäntöä, mutta virtuaalitavaroiden luokittelu on nyt mahdollista.
Käsilaukku ei valikoitunut edellisen kirjoituksen esimerkiksi aivan sattumalta. EU:ssa ei edelleenkään ole oikeuskäytäntöä tavaramerkin haltijan mahdollisuuksista puuttua tavaramerkin esiintymiseen virtuaalimaailmassa, mutta Yhdysvaltain New Yorkin eteläisen piirin tuomioistuin antoi 8.2.2023 luksuslaukkujen valmistajalle Hermésille myönteisen ratkaisun heidän erittäin tunnettuun Birkin laukkuun liittyvässä tavaramerkkiriita-asiassa, jossa vastaajana oli taiteilija Mason Rothchild.² Tuomioistuin katsoi, että taiteilijan NFT menetelmällä varmennettu digitaalinen taidekokoelma ”MetaBirkins”, joka viittasi Hermésin tunnetuihin Birkin laukkuihin, loukkasi Hermésin tavaramerkkioikeuksia.
Tapauksen taustalla oli Hermèsin tammikuussa 2022 nostama kanne Rothschildia vastaan muun muassa tavaramerkkiloukkauksesta, väärästä alkuperämerkinnästä, tuotteen vääristämisestä, tavaramerkkien erottamiskyvyn heikentämisestä, cybersquattingista ja vilpillisestä kilpailusta. Kanteessa esitettiin myös, että vastaaja käytti nimeä "MetaBirkins" johtaakseen kuluttajia harhaan ja uskomaan, että NFT:t ovat sidoksissa Hermès brändiin, ja että kantaja on antanut taiteilijalle mahdollisuuden hyötyä Hermèsin maineesta.
Tapaus vahvistaa tavaramerkkien haltijoiden oikeuksia huomattavasti ja antaa virtuaalimaailmassa toimiville tahoille vahvan viestin siitä, että immateriaalioikeudet voivat soveltua myös tilanteisiin, joissa itse fyysistä tuotetta ei myydä tai aseteta verkkoon tai virtuaalimaailmaan tarjolle, mutta tavaramerkki tai tunnettu esine esiintyy virtuaalisena kuvakkeena tai NFT varmentamana kohteena.
Metaversumi ei kuitenkaan kosketa vain luksusmerkkejä tai pelimaailmaa. Suomessakin on pandemian, etätyökulttuurin ja uhkaavan työvoimapulan lisääntymisen myötä teollisuuden parissa herätty selvittämään metaversumin hyödyntämismahdollisuuksia esimerkiksi tuotekehityksessä ja tuotteiden valmistusprosesseissa. On jopa esitetty, että virtuaalitodellisuuden ja fyysisen maailman yhdistävä metaversumi nähdään seuraavana teknologisena mullistuksena älypuhelimien jälkeen.³ Jos tämä skenaario toteutuu, avautuu niin yrityksille kuin immateriaalioikeuksien parissa työskenteleville asiantuntijoille uusia mielenkiintoisia haasteita.
¹https://www.berggren.eu/blogi/onko-kasilaukku-myos-metaversumissa-kasilaukku
²Hermes International et al v. Rothschild, No. 1:2022cv00384
³https://yle.fi/a/74-20015271 Teemu Hallamaa 8.2.2022