Emilia Hodgen vertaisarvioitu artikkeli on julkaistu Defensor Legisin uusimmassa numerossa 2/2026. Artikkeli käsittelee julkisesti esitettyä perusteetonta immateriaalioikeudellista loukkausväitettä tai -vihjausta kunnianloukkausrikoksen ja korvausvelvollisuuden näkökulmasta.
Aihe on ajankohtainen, koska uutisissa ja sosiaalisen median palveluissa käsitellään yhä useammin immateriaalioikeuksiin liittyviä väitettyjä loukkaustapauksia, jotka perustuvat yksinomaan tai pääasiassa riidan toisen osapuolen väitteeseen yksinoikeuden loukkauksen lainvastaisuudesta tai vihjaukseen sen käsillä olosta.
Loukkausväite voi vaikuttaa maineeseen ja aiheuttaa vahinkoa
Julkinen loukkausväite tai -vihjaus on omiaan synnyttämään negatiivisen mielikuvan loukkaajaksi väitetystä, ja sen seurauksena tähän kohdistetaan yleistä arvostelua. Koska asiayhteydessä on voitu mainita väitteen tai vihjauksen kohteena olevan luonnollisen henkilön nimi, tai se on viime kädessä yhdistettävissä luonnolliseen henkilöön, negatiivisen maineen ohella seurauksena voi olla myös taloudellisen vahingon aiheutuminen esimerkiksi saamatta jääneen ansiotulon, työ- tai toimeksiantomahdollisuuksien menettämisen, yhteistyön päättymisen, yhteistyösopimukseen perustuvan korvausvastuun tai myynnin vähenemisen seurauksena.
Immateriaalioikeudellisen loukkausväitteen kohteena on tyypillisesti luova työ, kuten tietyn henkilön tai yrityksen markkinoima tuote tai muu sisältö. Kyse voi olla paitsi tekijänoikeuden väitetystä loukkauksesta, myös teollisoikeuteen, kuten tavaramerkki- tai mallioikeuteen kohdistuvasta loukkausväitteestä. Usein puhutaan plagiointitapauksista. Tietty immateriaalioikeudellinen luonne voi liittyä muun ohella ns. syväväärennösten tekoon ja levittämiseen, kuten videoon, kuvaan tai ääneen, joissa näissä esiintyvät ja kuuluvat ihmiset tekevät tai sanovat jotain, mitä he eivät todellisuudessa ole tehneet tai sanoneet.
Missä kulkee kunnianloukkauksen raja?
Artikkeli on sen ilmestymishetkellä vielä toistaiseksi harvoja vertaisarvioituja kotimaisia teemaa käsitteleviä julkaisuja, ja käsittelee aihetta monipuolisesti osoittaen, että kunnianloukkausta koskeva sääntely mahdollistaa lähtökohtaisesti rikoksen tunnusmerkistön täyttymisen tarkastelun kohteena olevissa tilanteissa, joissa teko kohdistuu luonnolliseen henkilöön. Artikkeli tunnistaa erityisesti osatekijät, jotka saavat olennaisen merkityksen osana kunnianloukkausrikoksen tunnusmerkistön täyttymistä koskevaa kokonaisarviota. Lisäksi artikkeli käsittelee niitä olosuhteita, joissa ei ole kyse kunnianloukkauksesta. Esimerkiksi toimituksellisen työn kannalta keskeistä on mahdollistaa yhteiskunnallisesti merkityksellinen keskustelu immateriaalioikeudellisista loukkauskysymyksistä, painottaen perusoikeuksien välistä punnintaa.
Arvostettu Suomen Asianajajien vuodesta 1920 julkaisema oikeudellinen aikakauskirja Defensor Legis sisältää käytännönläheisiä artikkeleita oikeuselämän eri aloilta, ja on ilmestynyt yli 100 vuotta. Vertaisarvioidut artikkelit toimitetaan toimituksen ulkopuolisen tieteellisen asiantuntijan arvioitavaksi. Artikkeli on luettavissa kokonaisuudessaan julkaisusta, joka on maksullinen.
Berggren tarjoaa artikkelin asiakkailleen ja seuraajilleen maksutta ladattavaksi.
