Kirjoitus perustuu Nordic Business Forum 2026 -tapahtumassa Berggrenin Executive Café -lavalla käytyyn keskusteluun. Keskustelijoina olivat liiketoimintavaikuttaja Elina Björklund ja kuluttaja- ja markkinatutkija Oskar Korkman. Paneelin moderoi Berggrenin Mari Aulio, ja session avasi toimitusjohtaja Mika Toikka.
Miten innovaatioista luodaan skaalautuvaa kansainvälistä kaupallista menestystä? Tätä perustavanlaatuista kysymystä pohdittiin Berggrenin Executive Café -sessiossa. Toimitusjohtaja Mika Toikka kiteytti koko keskustelun käynnistäneessä avauksessaan teeman ytimen: miksi niin moni hyvä teknologia ei koskaan kasva hyväksi liiketoiminnaksi?
Suomea on pitkään pidetty teknologian ja tutkimuksen luvattuna maana: olemme ylpeitä korkeatasoisesta tuotekehityksestämme, patenttimääristämme sekä insinööriosaamisestamme. Silti talouskasvumme on polkenut paikoillaan lähes kaksi vuosikymmentä.
Syy ei piile siinä, etteikö suomalainen keksintöosaaminen olisi maailmanluokkaa. Ongelma on vanhentunut ajattelumalli: kehitämme ensin monimutkaisen teknisen ratkaisun ja pohdimme vasta sitten, miten se kaupallistetaan.
Lineaarinen innovaatiomalli ei enää riitä
Perinteinen suomalainen innovaatioputki etenee lineaarisesti: ensin tehdään T&K-työtä ja kehitetään teknologia, minkä jälkeen ryhdytään miettimään kaupallistamista.
Oskar Korkman haastoi tämän perinteisen kaavan suoraan: "Teknologiaa, markkinakyvykkyyttä ja skaalaamisen edellytyksiä on rakennettava rinnakkain alusta lähtien. Se, että ensin kehitetään uusi keksintö ja sitten vasta aletaan puhua markkinoille menosta, on hidas ja toimimaton paradigma."
Elina Björklund havainnollisti ajatusta kolmiomallilla, jossa yhdessä kulmassa on teknologia, toisessa markkinakyvykkyys ja kolmannessa skaalaamiskyvykkyys sekä pääoma. "Vasta näiden kaikkien leikkauspisteessä eli keskellä syntyy innovaatio, joka voi aidosti kasvaa."
Tämä muuttaa radikaalisti käsitystä kaupallistamisesta: valmiille teknologialle ei etsitä markkinaa vasta jälkikäteen, vaan koko prosessi käynnistetään kysymällä, millaista arvoa asiakkaalle ollaan luomassa.
Asiakas mukaan jo ennen tuotekehitystä: Ulkoa sisäänpäin -malli
Elina Björklund toi keskusteluun konkreettisen esimerkin omasta kokemuksestaan Reiman johdossa, jossa tuotekehitysprosessi käännettiin sisältä ulospäin toimivasta mallista ulkoa sisäänpäin toimivaksi.
"Otimme lähtökohdaksi tuotteen todellisen loppukäyttäjän tarpeet – emme pelkästään jälleenmyyjiä tai jakelijoita. Tuotiin markkina- ja kuluttajaymmärrys pöytään jo ennen kuin T&K-työ edes alkoi. Ennen prosessi alkoi menneiden vuosien myyntiluvuista, mikä ohjasi pelkkää teknistä tuotekehitystä." Elina summaa. Muutos vaatii koko organisaation prosessien ja johdon hallintamallien uudistamista. Eri toiminnot niin teknologiassa, muotoilussa, markkinoinnissa kuin lakiosastolta on koottava saman pöydän ääreen heti alussa.
Tekninen kunnianhimo vs. asiakasarvo
Suomalainen korkea tekninen laatu voi toisinaan kääntyä itseään vastaan, jos ratkaisu optimoidaan teknisesti pidemmälle kuin asiakas tarvitsee. Björklund havainnollisti tätä oman kokemuksensa kautta tuotekehityksen esimerkillä: "Kun aloitimme koulureppujen valmistuksen, prosessimme oli niin iskostunut ulkovaatteiden laatuvaatimuksiin, että repuillekin alettiin tehdä hankaustoistotestejä. Kehittäjät tekivät parhaansa, mutta kukaan ei pysähtynyt miettimään, etteivät lapset laske mäkeä repuillaan."
Korkman puolestaan muistutti ruotsalaisista AI-kasvuyrityksistä, jotka eivät ole keksineet uutta tekoälyä, vaan soveltaneet olemassa olevaa teknologiaa taitavasti tiettyyn markkinatarpeeseen. Arvoa syntyy usein yhdistämällä resursseja ja teknologioita uudella tavalla.
Markkinakyvykkyys on hallitus- ja johtoryhmätason tehtävä
Esiin nostettiin myös tärkeä käsitteellinen erottelu: markkinakyvykkyys ei ole pelkkää operatiivista myyntiä tai markkinointia.
Oskar Korkman kuvasi sitä strategiseksi meta-taidoksi ja kasvujohtajuudeksi. Oskarin mukaan se on kykyä havainnoida markkinaa ja yhteiskunnallisia ilmiöitä oman toimialarajan ulkopuolelta sekä kykyä muuttaa nämä havainnot toiminnaksi, jonka vuoksi se kuuluu suoraan hallitukselle ja johtoryhmälle, ei vain yksittäiselle markkinointiosastolle."
IP-strategia osana liiketoiminnan ja markkinan rakentamista
Keskustelua moderoinut Mari Aulio toi esiin aineettomien oikeuksien ja innovaatioprosessin saumattoman yhteyden. Suojauksen arvo syntyy aina siitä liiketoiminnasta ja kilpailuedusta, jota se tukee. Siksi IP-päätökset siitä, mitä suojataan, missä ja millä tavalla, tulee kytkeä markkina- ja asiakasymmärrykseen alusta alkaen. IP-strategia ei ainoastaan suojaa sitä, mitä on jo kehitetty, vaan se rakentaa pohjaa sille, mihin yritys on menossa.
Innovaation onnistumista on mitattava markkinassa
Keskustelun ehkä voimakkain viesti liittyi tapaan, jolla puheemme innovaatioista tulisi muuttua. Korkman haastoi vakiintuneen hokeman:
"Meidän pitäisi kieltää puhe siitä, että Suomi on hyvä innovaatioissa mutta huono kaupallistamisessa. Se on täyttä kukkua. Emme ole hyviä innovaatioissa, jos emme saa aikaan kasvua ja arvonluontia markkinoilla." Oskar Korkman korosti.
Tämä ei tarkoita teknologisesta osaamisesta luopumista. Sekä Björklund että Korkman korostivat, että teknologia on edelleen Suomen vahva suorituskyky ja kilpailuetu. Sen rinnalle tarvitaan kuitenkin tasavertaiseksi kumppaniksi markkinakyvykkyys.
Miten yritysjohto voi aloittaa tänään?
Paniikin sijaan suomalaisen elinkeinoelämän tulisi hyödyntää nykyinen talouskriisi muutosvoimana. Keskustelun tiiviit toimintakehotukset yritysjohtajille olivat selkeät:
- Elina Björklund: Aseta loppukäyttäjä ja asiakas aidosti keskiöön. Muuta go-to-market-prosessisi alkamaan markkinoinnin ja asiakasymmärryksen signaaleista menneiden myyntilukujen ja pelkän teknologian sijaan.
- Oskar Korkman: Muuta kieltä ja ajattelutapaa. Lopeta markkinan pitäminen prosessin päätepisteenä ja tuo teknologia, markkina, pääoma ja IP samalle pöydälle heti ensimetreistä lähtien.
Kasvua tavoittelevan yrityksen onkin syytä kysyä itseltään: Kehitämmekö ensin teknologiaa ja etsimme sille myöhemmin ostajan, vai rakennammeko teknologiaa, markkinaa ja kilpailuetua yhdessä alusta alkaen?
Artikkeli pohjautuu Berggrenin järjestämään Executive Café -keskusteluun Nordic Business Forumissa 2026.