Hyödyllisyysmalli on immateriaalioikeuden muoto, joka suojaa teknisiä keksintöjä. Hyödyllisyysmallin eräänä tarkoituksena on mahdollistaa suoja sellaisille teknisille keksinnöille, jotka eivät täytä patenttisuojan korkeampia keksinnöllisyysvaatimuksia. Hyödyllisyysmallin etuja patenttiin verrattuna ovat sen nopea käsittelyaika ja edullisemmat kustannukset.
Hyödyllisyysmalli ei kuitenkaan ole yhtä vahva suoja kuin patentti. Sen suoja-aika on lyhyempi, ja sen kattavuus voi olla rajallisempi. Lisäksi hyödyllisyysmallin mitätöiminen voi olla helpompaa kuin patentin kumoaminen siksi, ettei hyödyllisyysmallin uutuutta ja keksinnöllisyyttä tutkita viraston toimesta.
Hyödyllisyysmalli suojaa keksintöä, joka on uusi, teollisesti käyttökelpoinen ja riittävällä tavalla eroaa aiemmista vastaavista keksinnöistä.
Hyödyllisyysmallilla voidaan suojata esimerkiksi tuotetta tai laitetta, mutta ei menetelmää eikä tunnetun tuotteen tai laitteen uutta käyttötapaa.
Hyödyllisyysmalli antaa haltijalleen oikeuden kieltää hyödyllisyysmallilla suojatun kohteen ammattimaisen käytön.
Hyödyllisyysmallin suoja-aika on korkeintaan 10 vuotta. Hyödyllisyysmalli on alueellinen oikeus, joten Suomessa voimassa oleva hyödyllisyysmalli antaa suojaa ainoastaan Suomessa.
Hyödyllisyysmalli on hyödyllinen erityisesti sellaisille keksinnöille, jotka ovat pieniä parannuksia tunnettuun tekniikkaan, eivätkä täytä patenttisuojalle asetettuja korkeampia keksinnöllisyysvaatimuksia.
Hakemus käsitellään yleensä muutamassa kuukaudessa, kun taas patenttihakemuksen käsittely voi tyypillisesti kestää noin 1-3 vuotta.
Hyödyllisyysmalli on hyvä vaihtoehto yrityksille, jotka haluavat suojata keksintöjään pienemmillä hakemiskustannuksilla ja/tai saada suojan voimaan mahdollisimman nopealla aikataululla.
Rekisteröidyn hyödyllisyysmallin voi kuka tahansa yrittää mitätöidä esittämällä sitä vastaan mitätöintivaatimuksen. Mitätöintivaatimus on mahdollista esittää myös rekisteröinnin päättymisen jälkeen.
Usein mitätöintivaatimuksen perusteena on keksinnön puuttuva uutuus tai keksinnöllisyys, koska näitä ei tutkita hakemuksen rekisteröintikäsittelyssä. Tästä johtuen hyödyllisyysmallirekisteriin voi päätyä hyödyllisyysmalleja, jotka ovat helpohkosti mitätöitävissä. Toisaalta joissain tapauksissa mitätöinti voi osoittautua haastavaksi hyödyllisyysmallin alhaisemman keksinnöllisyysvaatimuksen vuoksi.
Sopivaa suojamuotoa pohdittaessa kannattaa puntaroida omaan liiketoimintaan liittyviä tarpeitaan. Mikäli keksintö koskee ainoastaan menetelmää tai käyttöä, ei hyödyllisyysmallilla suojaaminen tule kyseeseen.
Mikäli keksinnöllisyysvaatimuksen täyttyminen patentin osalta on epävarmaa ja/tai suoja olisi hyvä saada mahdollisimman pian voimaan, hyödyllisyysmalli on oiva vaihtoehto. Erityisesti tilanteessa, jossa suoja halutaan mahdollisimman pian voimaan, voi olla järkevää jättää patentti- ja hyödyllisyysmallihakemukset samaan aikaan.
Suojamuotoa valittaessa on hyvä tiedostaa, että patenttihakemus on mahdollista myöhemmässä vaiheessa muuntaa hyödyllisyysmalliksi, mutta toisinpäin muuntaminen ei onnistu. Hyödyllisyysmallihakemus voi kuitenkin patenttihakemuksen tavoin toimia etuoikeushakemuksena samaa asiaa koskeville patentti- tai hyödyllisyysmallihakemuksille.
Hyödyllisyysmalli voi olla suositeltavampi vaihtoehto sellaisille ratkaisuille, joiden tuotot eivät riittäisi kattamaan patentointikustannuksia. Hyödyllisyysmallirekisteröinti voi myös tarjota kustannustehokkaan keinon keksinnön julkaisemiseen, erityisesti jos keksinnöllä on vähäisempi merkitys liiketoiminnan kannalta tai keksinnöllisyys on vähäisempää.
Tarjoamme sinulle 24/7 mahdollisuuden arvioida keksinnöllesi laadittavan patenttihakemuksen kustannuksia.
eBerggren® -laskurissa tekemäsi hinta-arvion jälkeen sinulla on mahdollisuus pyytää tarkempi kustannuslaskelma. Asiantuntijamme määrittelevät nykyistä ja suunniteltua liiketoimintaasi palvelevan patenttisuojan tarpeen ja laativat sinulle kustannustehokkaan ehdotuksen patentointiprosessin aloittamisesta haluamallasi markkina-alueella.