Markkinaoikeus on 3.9.2015 antanut kaksi tavaramerkkien sekoitettavuutta käsittelevää ratkaisua. Ratkaisussaan 598/15 markkinaoikeus otti kantaa rekisteröidyn tavaramerkin sekoitettavuuteen suhteessa vakiintuneeseen tavaramerkkiin ja toiminimeen. Markkinaoikeus hylkäsi Suomen Askelklinikat Oy:n vaatimuksen tavaramerkin DBC ASKELKLINIKKA kumoamisesta ja katsoi näin, ettei tavaramerkki DBC ASKELKLINIKKA ollut sekoitettavissa vakiintuneeksi väitettyyn tavaramerkkiin ASKELKLINIKKA eikä myöskään valittajan toiminimeen Suomen Askelklinikat Oy.
Ensin mainitussa suhteessa markkinaoikeus arvioi ensisijaisesti sitä, voitiinko tunnuksen Askelklinikka katsoa vakiintuneen tavaramerkiksi ennen DBC ASKELKLINIKKA -tavaramerkin hakemista. Valittajan esittämä näyttö koski pääsääntöisesti kuviomerkkiä, joka muodostuu tyylitellystä A-kirjaimesta, jalan kuviosta ja näiden alle kirjoitetuista sanoista askel ja klinikka tai klinikat. Näytön koskiessa tällaista kokonaisuutta ei siitä markkinaoikeuden mukaan voi päätellä pelkän askelklinikka-sanan vakiintuneisuutta. Näytöstä ei myöskään käynyt ilmi, milloin merkkiä on käytetty. Markkinaoikeus katsoikin, ettei tunnus Askelklinikka esitetyn perusteella ollut vakiintunut tavaramerkiksi ennen DBC ASKELKLINIKKA -tavaramerkin hakemista eikä sekoitettavuutta näin ollen ollut syytä arvioida.
Tavaramerkki DBC ASKELKLINIKKA ja toiminimi Suomen Askelklinikat Oy kattavat samoja ja samankaltaisia tavaroita ja palveluita, ja niiden kohdeyleisö muodostuu tavallisista suomalaisista kuluttajista. Siltä osin kuin molemmat merkit viittaavat askeltamiseen liittyviin hoitopaikkoihin, on niissä merkityssisällöllistä samankaltaisuutta. Sanan askelklinikka kuvailevan luonteen vuoksi hallitsevan osan DBC ASKELKLINIKKA -tavaramerkistä muodostaa kuitenkin kirjainyhdistelmä DBC, jolla ei markkinaoikeuden näkemyksen mukaan ole kohderyhmälle selkeää merkityssisältöä. Kohderyhmälle selkeän merkityssisällön puuttuminen johtaa siihen, ettei vertailtavilla merkeillä ole myöskään sellaista yhteistä merkityssisältöä, jonka perusteella merkit olisivat sekoitettavissa toisiinsa. Markkinaoikeus näki kyseessä olevan tavaramerkin ja valittajan toiminimen väliset erot siinä määrin merkittävinä, etteivät merkit ole sekoitettavissa toisiinsa.
Markkinaoikeuden tapauksessa 597/15 oli kysymys kansainväliseen hakemukseen perustuvan PROBANK -kuviomerkin ja aiemman yhteisön tavaramerkkinä rekisteröidyn PROBANKA -kuviomerkin sekoitettavuudesta. Markkinaoikeuden käsiteltävänä oli Trapeza Probank Ae trading as Probank Ae:n valitus Patentti- ja rekisterihallituksen kielteisestä päätöksestä PROBANK -rekisteröinnin hyväksyttävyydestä luokissa 9 ja 36.
Markkinaoikeus katsoi, että tavaroiden tai palvelujen samankaltaisuutta arvioidaan ottamalla huomioon kaikki niiden väliseen yhteyteen liittyvät merkitykselliset tekijät. Näihin tekijöihin kuuluvat erityisesti tavaroiden tai palvelujen luonne, käyttötarkoitus, käyttötavat sekä se, kilpailevatko ne keskenään tai täydentävätkö ne toisiaan. Merkkien sekoitettavuutta harkittaessa markkinaoikeus otti huomioon merkkien ulkoasun, lausuntatavan ja merkityssisällön sekä merkkien erottamiskykyiset ja hallitsevat osat.
Markkinaoikeus katsoi, että kuvamerkkien erilaisuudesta huolimatta PROBANK ja PROBANKA -rekisteröintien erottamiskykyinen ja hallitseva osa koostui kummankin yhteydessä samankaltaisesta sanaosasta. Sekoitettavuusarvioinnissa markkinaoikeus katsoi, että rekisteröintien palveluluettelot (PROBANK -merkin osalta rahoituspalvelut ja PROBANKA -merkin osalta kiinteistöpalvelut) erosivat luokassa 36 siinä määrin toisistaan, ettei niitä voinut pitää samoina tai samankaltaisina. Tämän vuoksi merkit eivät olleet sekoitettavissa luokassa 36. Sama tilanne ei ollut luokan 9 kohdalla, jonka osalta markkinaoikeus katsoi sekoitettavuuden olevan käsillä tavaroiden (pankkikortit) samankaltaisuuden vuoksi. Näin ollen markkinaoikeus kumosi Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen 29.5.2013 siltä osin kuin kansainvälistä rekisteröintiä PROBANK (kuvio) ei ole hyväksytty Suomea koskevaksi kysymyksessä olevien luokan 36 palvelujen osalta ja palautti asian tältä osin Patentti- ja rekisterihallitukselle kansainvälisen rekisteröinnin PROBANK (kuvio) hyväksymiseksi Suomea koskevaksi mainitulta osin. Luokan 9 osalta markkinaoikeus hylkäsi valituksen.
