Yhdistetyn patenttituomioistuimen (UPC) Münchenin paikallisjaosto antoi 19.9.2023 ensimmäisen vaikutukseltaan yhtenäistä eurooppapatenttia (ns. yhtenäispatenttia) koskevan osapuolten välisen (inter partes) turvaamistoimipäätöksen. Päätös, jossa määrättiin turvaamistoimi patentinhaltijalle, Harvardin yliopistolle, ja sen yksinoikeuslisenssin haltijalle, 10x Genomics, ilman vakuutta, julkaistiin kokonaisuudessaan saksan kielellä suunnilleen viikkoa myöhemmin, mikä jo sekin osoittaa, että yhdistetystä patenttituomioistuimesta näyttää kehittyvän patentinhaltijan kannalta myönteinen ja tehokas patenttituomioistuin.
Saksankielisessä päätöksessä tuomarit korostivat yhtenäispatenttien tarjoamia etuja tavanomaisiin kansallisesti voimaan saatettuihin eurooppapatentteihin verrattuna (ks. johdantokappale 3) ja tulkitsivat yhtenäispatenttia suurelta osin patentinhaltijan eduksi (ks. esim. johdantokappale 1) sen sijaan, että he olisivat noudattaneet erityisesti Saksan kansallisen oikeuskäytännön varovaisempia periaatteita.
Ei kohtuutonta odotusaikaa yhtenäispatentin saamiseksi ja panemiseksi täytäntöön
Turvaamistoimipäätöksessä UPC:n tulee ottaa huomioon – muiden vaatimuksien ohella — asian kiireellisyys (Menettelysääntöjen, "RoP", artikla 209.2) ja mahdollinen kohtuuton viive kantajan hakiessa väliaikaisia turvaamistoimia (artikla 211.4 RoP).
Vastaajat (NanoString Technologies ja sen Saksan ja Hollannin tytäryhtiöt) väittivät, että väliaikaisten turvaamistoimien hakemisessa oli kohtuuton viive. Vastaajien mukaan se, että oli pidättäydytty aikaisempien oikeuksien täytäntöönpanosta kansallisella tasolla ja lykätty Euroopan patenttiviraston myöntämismenettelyä yhtenäispatentin saamiseksi, muodosti kohtuuttoman viiveen. Tuomioistuin kuitenkin katsoi, että yhtenäispatentin täytäntöönpano ja kansallisesti voimaan saatetun eurooppapatentin täytäntöönpano, joka on toteutettava kussakin yksittäisessä maassa erikseen, eivät ole keskenään yhtä tehokkaita. Yhtenäispatentin selkeiden etujen vuoksi tuomioistuimen mielestä väitettä, että väliaikaisten turvaamistoimien hakemisessa oli kohtuuton viive artiklan 211.4 RoP mukaisesti, ei voida perustella sillä, että ei ole käytetty yhtenäispatentin sijasta sarjaa kansallisia voimaansaattamisia. Eurooppapatentin kansallisten voimaansaattamisten epäkohtana on heikompi täytäntöönpanovalmius, mikä johtuu keskenään erilaisista kansallisista menettelyistä ja kansallisten oikeusjärjestelmien eroista.
Tässä yhteydessä Münchenin paikallisjaosto arvosteli myös joidenkin saksalaisten tuomioistuimien aiempaa, EU-tuomioistuimen ratkaisua C-44/21 edeltävää, käytäntöä, jonka mukaan väliaikaisia turvaamistoimia on määrätty vain, jos kyseinen patentti on jo selviytynyt mitättömäksi julistamista koskevasta käsittelystä tai muusta patentin pätevyyttä testanneesta menettelystä jo aiemmin. Tuomioistuimen kanta näytti olevan, että Saksan kansallisten tuomioistuimien aiempi tiukempi käytäntö on yksi peruste sille, miksi kantajan päätös odottaa UPC-järjestelmän käyttöönottoa kansallisen tason täytäntöönpanon asemesta ei muodosta "kohtuutonta viivettä väliaikaisten toimenpiteiden vaatimisessa".
Tämä vahvistaa käsitystä, että tietyillä teknologian aloilla kannattaa käyttää ns. kaksinkertaisen suojan strategiaa hakemalla sekä yhtenäispatenttia että kansallisen tason suojaa (esim. hakemalla klassisia jaettuja eurooppapatentteja, joille on tehty opt-out-pyyntö, ja/tai kansallisia patentteja tai hyödyllisyysmalleja). Kansallisen suojan saamisen ennen yhtenäispatentin saamista samankaltaiselle asiasisällölle ei pitäisi haitata yhtenäispatentin täytäntöönpanoa. Itse asiassa tässäkin tapauksessa kyseinen yhtenäispatentti oli jaettu hakemus eurooppapatentista, joka oli saatettu voimaan halutuissa maissa.
Patentinhaltijalle myönteinen linja
Artiklan 211.2 RoP mukaan UPC:n päätökseen, joka koskee väliaikaisten turvaamistoimien vaatimista, tulisi sisältyä arviointi, onko kyseinen patentti pätevä "riittävällä varmuudella". Oikeuden päätöksen mukaan tämä varmuus täyttyy jo silloin, kun on todennäköisempää, että patentti on pätevä, kuin että se ei olisi. Toisin sanoen yli 50 %:n todennäköisyys, että patentti kestäisi sen pätevyyteen kohdistuvan hyökkäyksen, näyttää olevan UPC:n Münchenin paikallisjaostolle riittävä varmuus turvaamistoimen määräämiseen. On huomattava, että kokoonpano, johon kuului kaksi tunnettua saksalaista tuomaria, hylkäsi Saksan oikeuskäytännön, joka edellyttää patentin pätevyydeltä suurempaa todennäköisyyttä, ja omaksui sen sijaan mahdollisimman patentinhaltijamyönteisen mutta kuitenkin perustellun näkökannan.
Lisäksi artiklan 206.2 (e) RoP mukaan "turvaamistoimenpiteitä koskevan hakemuksen tulee sisältää [...] lyhyt kuvaus tuomioistuimessa vireille saatettavasta kanteesta, mukaan lukien maininta seikoista ja todisteista, joihin vedotaan pääasian käsittelyssä."
UPC:n verkkosivuilta ladattava RoP-versio sisältää viittauksen (joka ei itsessään muodosta osaa RoP:stä) artiklaan 62 UPCA, joka koskee väliaikaisia turvaamistoimia. Olisi ehkä perusteltua väittää, että turvaamistoimihakemuksen on täytettävä artiklan 206.2 (e) RoP vaatimus eli kuvattava loukkauskanne, joka on saatettava vireille (ellei se ole jo vireillä) turvaamistoimipyynnön tekemisen jälkeen. Münchenin paikallisjaosto kuitenkin totesi, että tämä edellytys ei koske artiklan 62(1) UPCA mukaisia hakemuksia. Vaikka tuomioistuin katsoi, että artiklaa 206.2 (e) RoP on järkevää soveltaa vain muihin tilanteisiin (eli niihin, jotka on esitetty artikloissa 60 ja 61 UPCA), jää nähtäväksi, omaksuvatko muut tuomioistuimet Münchenin paikallisjaoston kannan.
Vakuutta ei vaadita
Lyhyesti sanottuna tuomioistuin katsoi, että vastaajat loukkasivat kantajan patenttia hyvin suurella todennäköisyydellä ja myös että kiistanalaisen patentin pätevyys oli osoitettu riittävällä varmuudella. Näin ollen ja vastaajien taloudellinen tilanne huomioon ottaen tuomioistuin ei katsonut vastaajan mahdolliselle vahingonkorvausvaatimukselle olevan uhkaa siinä tapauksessa, että turvaamistoimi kumottaisiin, vaan antoi väliaikaisen kieltomääräyksen ilman vakuuden asettamista.
Yhteenveto
Sen jälkeen kun yhdistyneen patenttituomioistuimen Wienin paikallisjaosto myönsi ensimmäisen yksipuolisen (ex parte) turvaamistoimen kuulematta vastaajaa siitä huolimatta, että oli jätetty ns. protection letter -kirjelmä (joka ehkä oli riittämätön), UPC:n Münchenin paikallisjaoston myöntämä ensimmäinen osapuolia koskeva (inter partes) yleiseurooppalainen turvaamistoimi, jota on selostettu edellä, on jälleen yksi osoitus siitä, että UPC:sta näyttää olevan kehittymässä patentinhaltijalle myönteinen ja tehokas tuomioistuin. Tähän mennessä, kun uusi UPC-järjestelmä on ollut käytössä vain joitakin kuukausia, turvaamistoimikäsittelyt – mukaan lukien esimerkiksi yksi, joka pidettiin hiljattain UPC:n Helsingin paikallisjaostossa – ovat olleet paljon nopeampia ja tehokkaampia kuin käsittely monissa kansallisissa eurooppalaisissa tuomioistuimissa. Näin ollen, koska UPC kattaa manner-Euroopan tärkeimmät lainkäyttöalueet, sitä voidaan ehkä pian pitää yhtenä maailman johtavana patenttituomioistuimena.
Artikkeli julkaistiin ensimmäisenä verkkosivustolla Lexology. Kirjoittajat, Suvi Julin ja Michael Braun, ovat käytettävissä, jos teillä on tähän aiheeseen liittyviä kysymyksiä.
Suvi Julin
Työskentelen Berggrenillä IPR:iin ja sopimuksiin erikoistuneena lakimiehenä, patenttiasiamiehenä sekä eurooppatavaramerkki- ja mallioikeusasiamiehenä.