Skip to main content
Blogi

EUROOPAN PATENTTIVIRASTON (EPO) OHJEISTUSTA TARKENNETAAN 1. MARRASKUUTA ALKAEN, OSA 2 ”TEKOÄLY JA PELIT”

31.10.2018

Sisällysluettelo
    Marjut Lattu

    Innostun tietoteknisistä keksinnöistä, ja näen IPR-maailman myös patenttien ulkopuolella. Tästä lähtökohdasta autan asiakkaitani valitsemaan parhaimmat suojamuodot tuotteilleen ja ratkaisuilleen, ja löytämään näille suojamuodoille Berggren-tiimistä parhaat asiantuntijat.

    EPO ylläpitää ohjeistusta (”Guidelines for Examination”) eurooppalaisten patenttihakemusten tutkimisesta ja patentointiprosessista. 1.11.2018 voimaantulevassa päivityksessä mm. tietokoneella toteutettavien keksintöjen (”CII” – Computer-implemented inventions) patentoitavuuden edellytyksiä on tarkennettu, josta kerroimme blogissamme. Muita patentoinnin ulkopuolella olevia menetelmiä, joiden patentoitavuuden edellytyksiä on esimerkkien myötä tarkennettu ohjeistuksen uudessa versiossa, ovat matemaattiset menetelmät (kuten tekoäly, simulaatio, suunnittelu) sekä peleihin liittyvät menetelmät. Näihin liittyviä keksintöjä on mahdollista patentoida silloin kun teknisyys toteutuu, ja keksinnöt täyttävät muut patentoitavuusvaatimukset, kuten uutuus ja keksinnöllisyys. Alla olevissa esimerkeissä keskitytään teknisyyden määrittämiseen.

    Matemaattiset menetelmät:

    Matemaattiset menetelmät ovat sellaisenaan puhtaasti abstrakteja ratkaisuja, minkä vuoksi ne eivät ole patentoitavissa. Mikäli matemaattisen menetelmän toteuttaminen edellyttää teknisiä välineitä ja/tai sillä on tekninen tarkoitus, ja tämä yhdistelmä on uusi ja keksinnöllinen, saadaan aikaan patentoitavissa oleva keksintö.

    Tekoäly ja koneoppiminen pohjautuvat laskentamalleihin ja algoritmeihin, jotka sellaisenaan ovat luonteeltaan abstrakteja. Tekoälyn teknisyyttä voidaan kuitenkin tarkastella kahdesta eri näkökulmasta: 1) tekoälyn tekninen toteutus (nk. ”core AI”); 2) tekoälyn soveltaminen jossakin teknologiakentässä. Esimerkkeinä EPO mainitsee neuraaliverkon käytön sydänmonitorijärjestelmässä sekä digitaalikuvien tai videon, tai audio- tai puhesignaalin luokittelun matalan tason piirteiden perusteella. Sen sijaan tekstidokumentin luokitteleminen ainoastaan tekstisisällön perusteella ei täytä teknisyyden vaatimusta. Kun itse luokittelumenetelmä todetaan tekniseksi, tällöin myös opetusdatasetin luominen ja luokittelijan opettaminen tällä datasetillä voidaan käsittää tekniseksi, silloin kun näiden käytöllä saavutetaan haluttu tekninen tarkoitus.

    Vastaavasti, simulaatio on ratkaisu, joka perustuu matemaattisiin menetelmiin. Tietokoneella toteutettu simulaatio määrätyn teknisen prosessin käyttäytymisestä teknisesti relevantissa tilanteessa toteuttaa teknisen tarkoituksen, ja olisi näin ollen patentoitavissa. Sen sijaan ei-teknisen prosessin (esim. markkinointikampanjan, tavarakuljetuksen hallintomallin) simulointi ei saa aikaan teknistä tarkoitusta eikä siksi olisi patentoitavissa.

    Tietokoneavusteisessa suunnittelussa teknisyys saadaan aikaan, kun suunnittelussa määritetään teknisiä parametreja, jotka liittyvät suunniteltavan teknisen kohteen toiminnallisuuteen, ja kun teknisen parametrin määritys perustuu tekniseen seikkohin. Mikäli teknisen parametrin määritys edellyttää (ihmis-)käyttäjän tekemiä päätöksiä, teknisen vaikutuksen syy-seuraus-suhde rikkoutuu, eikä tällöin kyseessä ole patentoitava keksintö.

    Pelien pelaamiseen liittyvät menetelmät, säännöt ja mallit:

    Pelaaminen on perinteisesti ollut patentoinnin ulkopuolella erityisesti perinteisten lauta- ja korttipelien sekä uhkapelien osalta. Näihin peleihin liittyvät säännöt ja mallit eivät myöskään ole patentoitavissa. Videopelien sisältämät monimutkaiset virtuaalimaailman elementit tulkitaan (perinteisten pelien sääntöjä vastaaviksi) pelisäännöiksi, koska ne määräävät, miten peli etenee. Pistemäärän tai pelitilastojen (monimutkaisetkin) laskentasäännöt eivät yleisesti ottaen ole teknisiä. Mikäli peliin liittyvässä keksinnössä on tekniset välineet pelisääntöjen toteuttamiseksi, esimerkiksi näennäisesti satunnaisen jakson laskemiseksi, keksinnöllä on tekninen luonne. Vaikka erilaisilla käyttäjäsyötemenetelmillä sellaisenaan on tekninen vaikutus, tietokonepeleissä tällaisen syötteen osoittaminen tietylle pelimuuttujalle tekee osoituksesta pelisäännön, joka taas ei ole patentoitavissa. Tässä vaiheessa on syytä mainita EPO:n ohjeistuksen ulkopuolelta, että pelielementtien (esim. hahmojen, graafisten tunnusten, yms.) suojaaminen esimerkiksi tavaramerkillä ja/tai mallilla on erittäin suotavaa huolimatta siitä onko pelissä patentoitavia ratkaisuja vai ei.

    Edellisistä esimerkeistä voidaan nähdä, että EPO ei ole lieventänyt matemaattisiin menetelmiin tai peleihin liittyvien keksintöjen patentoimismahdollisuutta. Sen sijaan EPO taustoittaa mitä he odottavat patentoitavalta keksinnöltä, mihin perustuen hakijakin voi omaa keksintöään tarkastella. Berggrenin asiantuntijat ovat tässä tarkastelussa apunanne, ja erityisesti kun mietitte miten liiketoiminnallenne tärkeitä tuotteita ja ratkaisuja voidaan ja kannattaa suojata – oli kyseessä sitten tekoälyyn liittyvä ratkaisu tai peli.

    Pysy ajan tasalla IPR-uutisista

    Tilaa uutiskirjeemme saadaksesi uusimmat artikkelit.