Koronavirus SARS-CoV-2 ja sen aiheuttama Covid-19-pandemia ovat asettaneet ihmiskunnan ennennäkemättömän haasteen eteen. Tutkijat ympäri maailman tekevät jatkuvasti työtä kehittäessään ja parantaessaan hoitomuotoja ja rokotteita tautia vastaan.
Yhteistyöllä ja tiedon jakamisella on Covid-19-pandemian tukahduttamisessa suuri merkitys. Eri puolilla maailmaa on meneillään jättimäisiä tutkimus- ja tuotekehitysinvestointeja, joiden tavoitteena on kehittää uutta teknologiaa. Nämä tutkimusprojektit tuottavat uutta tietoa niin lääkkeistä, rokotteista ja desinfiointiaineista kuin IT-diagnostiikasta ja älykkäistä kalusteistakin.
Euroopan patenttiviraston tietokannassa keskitettyä koronavirustietoa
Euroopan patenttivirasto EPO haluaa omalta osaltaan olla jakamassa tietoa näistä teknologioista. EPO onkin koonnut sivuilleen mielenkiintoisen paketin dataa liittyen koronavirusta (SARS-CoV-2) koskeviin patenttihakemuksiin ja patentteihin. Kooste on järjestetty kolmeen laajaan teemaan: rokotteet ja lääkkeet, diagnostiikka ja analytiikka sekä datankäsittely.
EPO:n tutkijat ovat koonneet sivuille valmiita hakukyselyjä, joiden avulla pääsee tarkastelemaan koronaviruksiin liittyviä patenttijulkaisuja. Hakukyselyt on teemojen alla jaettu pienempiin osa-alueisiin, joten julkaisuja voi hakea vaikkapa rokotteiden antotavoista, Covid-19-lääkekandidaateista, näytteenotosta virustestauksessa tai virusinfektioiden mallintamisesta.
Tietokannan avulla on helppo tutustua tuoreimpiin koronaviruksiin liittyviin innovaatioihin. Toki tulee muistaa, että lähtökohtaisesti patenttihakemukset tulevat julkisiksi vasta 18 kuukauden kuluttua ensihakemuksen tekemisestä, ellei patentinhakija ole pyytänyt hakemuksen julkaisemisen aikaistamista. Hakukyselyt on toteutettu käyttämällä EPO:n tarjoamaa Espacenet-palvelua, mutta hakukyselyt ovat saatavilla myös taulukkolaskentatiedostona, josta kyselyt voi ladata itselleen toisessa palvelussa käytettäväksi tai omaa analyysia varten.
EPO on myös koonnut tilastotietoa hakujen tuloksista. Esimerkiksi koronaviruslääkkeisiin liittyviä patenttihakemuksia on jätetty eniten USA:ssa (lähes 4300 kappaletta), toiseksi eniten Euroopassa (lähes 2500 kappaletta) ja kolmanneksi eniten Kiinassa (lähes 200 kappaletta). Sivusto listaa myös jokaisen teeman alla eniten patenttihakemuksia jättäneet hakijat ja keksijät. Virustutkijoihin ja heidän työhönsä voi tutustua myös videohaastattelujen muodossa. EPO on julkaissut sivustolla seitsemän maailman huippuihin kuuluvan rokote-, diagnostiikka- ja lääketutkijan haastattelut.
EPO:n lisäksi myös Maailman henkisen omaisuuden järjestö WIPO on kantanut kortensa kekoon Covid-19-pandemian voittamiseksi. Se on muun muassa yhteistyössä uusiseelantilaisen Aucklandin yliopiston kanssa koostanut sanakirjan, joka sisältää lähes 150 Covid-19-pandemiaan liittyvää käsitettä kymmenellä eri kielellä. Sanakirjasta on yhteys WIPO:n tietokantaan PATENTSCOPE:en, jossa on mahdollista tarkastella kutakin käsitettä sisältäviä patenttijulkaisuja.
IPR-lisensseistä IPR-lupiin
Uuteen koronaviruspandemiaan liittyvää tiedonjakamista voi pitää maailmanlaajuisessa mittakaavassa varsin poikkeuksellisena. Patentit, kuten muutkin IPR-oikeudet, ovat luonteeltaan kielto-oikeuksia, eli niiden haltijalla on oikeus kieltää muita käyttämästä hyväkseen patentissa kuvattua keksintöä. Näin patentinhaltija voi nauttia kilpailuetua muihin alan toimijoihin nähden. Maailmanlaajuinen kriisi on kuitenkin saanut monet keksijät, yritykset ja patentinhaltijat jakamaan tietoa uudella tavalla. Uusimman tutkimustiedon saatavuutta ja hyödynnettävyyttä halutaan varmistaa myös valtiollisella tasolla.
Tiedelehti Nature julkaisi vastikään artikkelin, jossa esitellään erilaisia IPR-tiedon jakamis-, hyödyntämis- ja lisensointikanavia. Nämä ”IPR-luvat” (engl. IPR pledge) voivat olla joko yhden toimijan, esimerkiksi yrityksen tai yliopiston, koordinoimia, tai toimijoiden keskinäisiä sopimuksia.
Lupien ehdot vaihtelevat, mutta tyypillisesti IPR-luvat eroavat tavallisesta IPR-lisenssistä siten, ettei luvansaajan välttämättä tarvitse erikseen neuvotella luvanantajan kanssa käyttöluvan saamiseksi. Myös lisenssimaksut on voitu jättää IPR-luvista kokonaan pois. Näin tutkijoiden työ koronaviruksen vastaisessa taistelussa helpottuu, kun aikaa ja resursseja ei kulu lisenssineuvotteluihin, vaan esimerkiksi patenttitietoa voidaan suoraan hyödyntää omassa tutkimuksessa.
Rajoituksiakin julkisissa IPR-luvissa on. Tyypillisesti luvat on rajattu koskemaan vain uuteen koronavirukseen (SARS-CoV-2) liittyvää tutkimusta Covid-19-pandemian aikana sekä rajatun ajan sen jälkeen. Näin pandemian aikana voidaan keskittyä kriisin kannalta oleellisten tuotteiden ja laitteiden kehittämiseen, mutta oikeuksien omistajille jää kuitenkin mahdollisuus hyötyä IPR-oikeuksistaan esimerkiksi taloudellisesti myöhemmin.
Tieto luo uutta tietoa. Vain intensiivisen tutkimustyön ja tuotekehityksen tuloksena voidaan saada aikaan lääkkeitä, rokotteita, analyysitestejä ja -laitteita, joiden avulla Covid-19-pandemia on mahdollista pysäyttää. Patenttijulkaisut ja muu IPR-tieto mahdollistavat tämän tiedonkulun, ja IPR-ala on mukana taistelussa!
Berggrenillä on vahva ammattitaito MedTech-alalla. Meiltä löytyy yli 15 kemian ja biotekniikan alan osaajaa. Tutustu asiantuntijoihimme ja kysy lisää!
Lähteet:
https://www.epo.org/news-events/in-focus/fighting-coronavirus.html
https://wipopearl.wipo.int/en/covid19
https://www.nature.com/articles/s41587-020-0682-1
