Mainonnan eettinen neuvosto (MEN) on antanut uusia vapauttavia lausuntoja yksityishenkilöiden tekemistä mainoksia koskevista lausuntopyynnöistä.
MENin tehtävä on antaa lausuntoja siitä, onko markkinointi hyvän tavan vastaista, mikä voi tarkoittaa muun muassa syrjivyyttä tai lapsille sopimattomuutta. MENin toimivaltaan eivät kuitenkaan kuulu esimerkiksi markkinoinnin harhaanjohtavuus tai hyvän maun vastaisuus. MEN soveltaa Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) markkinointisääntöjä sekä neuvoston hyvää markkinointitapaa koskevia periaatteita.
Markkinointipuheluita testiasiakkaille
Lausunnonpyytäjä oli katsonut, että Ruokaboksi Finland Oy:n menettely oli hyvän tavan vastaista, sillä mainoksessaan yritys oli kertonut etsivänsä testiasiakkaita, minkä jälkeen testiasiakkaille oli soitettu markkinointipuheluita.
MEN huomioi mm., että testiasiakkaaksi haluavan on tullut ilmoittaa yhteystietonsa ja että mainoslomake on päättynyt lauseeseen ”olemme sinuun pian yhteydessä”. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella MEN katsoi, ettei markkinointi ollut hyvän tavan vastaista.
Karikatyyrin käyttö mainoksessa – Simojen ivaamista?
Yksityishenkilö oli pyytänyt lausuntoa Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiön Simo-kampanjasta, joka lausunnonpyytäjän mukaan ivasi Simo-nimisiä henkilöitä ja oli lisäksi mauton ja harhaanjohtava.
Kyseisessä markkinointikampanjassa oli esiintynyt mies ja mm. seuraavat tekstit: ”Oletko miettinyt, kuka Simo on? Simo on äijien äijä, joka ei tarvitse äitiä, verottajaa eikä vakuutusyhtiötä! Simo somettaa nimimerkin takaa eri keskustelupalstoille ja lähettää tekstareita lehtien lukijapalstoille --. Simo ei kanna yhteiskuntavastuuta. Simon suosikkiruoka on HK:n sininen tuplasinapilla. Simo pukeutuu vaimonhakkaajapaitaan ja pitää hikikarpalot pois silmistä hikipannalla. Simo nostaa rautaa omassa kellarissaan, ja yksi hänen harrastuksistaan on korostaa omaa miehisyyttään julkisilla paikoilla. --”
MEN katsoi vapauttavassa päätöksessään, että markkinoinnissa käytetty Simo-hahmo on karikatyyri. Mainos ei ole vakavasti otettavissa, koska kuluttaja ymmärtää kysymyksen olevan fiktiivisestä henkilöstä. Näin ollen mainos ei ollut hyvän tavan vastainen.
Miehiä ei esineellistetty ja halvennettu alusvaatemainoksessa
Lausunnonpyytäjä oli katsonut, että the other danish guy -alusvaatemerkin mainoskuvassa, jossa mies oli juhlapuvussa mutta alushoususillaan, esineellisti ja halvensi miestä. Verkkolehden sivuilla myös lasten oli ollut mahdollista nähdä mainos.
MEN katsoi, että miehen vähäpukeisuudella oli yhteys mainostettavaan tuotteeseen eli alushousuihin ja että mainos ei ole hyvän markkinointitavan vastainen vain sen vuoksi, että siinä esiintyy vähäpukeisia ihmisiä, kun heitä ei ole kuvattu alentavalla, väheksyvällä tai halventavalla tavalla. Mainoksen ei myöskään katsottu olevan lapsille sopimaton.
Ulkomainos ei leimannut tietyn asuinalueen asukkaita muukalaiskammoisiksi
Kotisiivouspalveluita tarjoavan Freska Finland Oy:n ulkomainokset sisälsivät mm. tekstin ”Täällä kulmilla kuulemma hieman tutisuttaa maahanmuutto. Älkää peljätkö. <3 Meillä on ollut kunnia työllistää Suomessa tuhansia upeita ihmisiä yli 60 maasta – jokainen heistä on seremonian arvoinen. Freska kotisiivous. #maahanmuuttoriittinen”. Lausunnonpyytäjä katsoi, että mainokset olivat hyvän tavan vastaisia, koska niissä tietyn asuinalueen asukkaat leimataan muukalaiskammoisiksi, rasistisiksi ja tyhmiksi.
Markkinoijan vastauksessa tuotiin esiin, että mainokset olivat olleet ko. paikassa sen vuoksi, että Perussuomalaiset rp:n puoluetoimisto sijaitsi välittömässä läheisyydessä, eikä paikkaa ole siten valittu asuinalueen ihmisten vuoksi. Kokonaisuutena arvioiden MEN katsoi, etteivät mainokset olleet hyvän tavan vastaisia.
Jos mainontaan, markkinointiin tai vaikkapa pakkaus- ja tuotemerkintöihin liittyvät kysymykset mietityttävät, ota meihin yhteyttä! Lue lisää: https://www.berggren.eu/palvelumme/berggren-legal/mainonta-ja-markkinointioikeus.