Työntekijän kilpailukiellosta sovitaan työsopimuksessa tai erillisessä sopimuksessa ja niitä on käytännössä tehty erittäin paljon. Vaikka työsopimuslaissa on edellytetty kilpailukieltosopimuksen tekemisen perusteeksi ”erityisen painavaa syytä”, on niiden sisällyttäminen työsopimuksiin myös ilman mainittua painavaa syytä ollut käytännössä työnantajille riskitöntä. Työsopimuslain kilpailukieltosopimuksia koskevan 3 luvun 5 §:n uudistus astui voimaan 1.1.2022 ja se tuo mukanaan taloudellista vastuuta työnantajille. Mitä kaikkea lakimuutos sisältää ja mitä se merkitsee sopimusten osapuolille?
Poikkeukseton korvausvelvollisuus työnantajalle
1.1.2022 alkaen työnantajalla on velvollisuus maksaa korvausta työntekijälle kilpailukiellon kestosta riippumatta (vrt. entinen laki, jonka mukaan enintään 6 kuukauden kilpailukielto ei aiheuttanut työnantajalle maksuvelvoitetta). Korvauksen suuruus määräytyy työntekijän palkan ja kilpailukieltovelvoitteen keston mukaan.
Uuden sääntelyn mukaan kilpailukiellon kestäessä enintään kuusi kuukautta työnantajan tulee maksaa työntekijälle korvaus, joka vastaa 40 % työntekijän palkasta koko kilpailukiellon keston ajalta. Mikäli kilpailukiellon kesto on yli kuusi kuukautta, työnantajan korvausvelvollisuus on 60 % työntekijän palkasta koko kilpailukieltoajalta. Korvaus on maksettava kilpailukiellon voimassaollessa työnantajan tavanomaisina palkanmaksupäivinä, ellei asiasta ole osapuolten välillä sovittu toisin työsuhteen päättämisen jälkeen.
Kilpailukieltosopimuksen enimmäiskesto on edelleen yksi vuosi.
Erityisen painava syy
Kilpailukielto edellyttää edelleen lain muutoksen jälkeenkin työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvää ”erityisen painavaa syytä”. Kilpailukieltosopimus on mitätön siltä osin kuin se on tehty vastoin työsopimuslain 3 luvun 5§:ssä säädettyä. Mikäli tuomioistuin katsoo, ettei sovittuun kilpailukieltoon ole ollut lain edellyttämää erityisen painavaa syytä, voi se vapauttaa työtekijän velvollisuudesta maksaa sovittua sopimussakkoa tai vahingonkorvausta, vaikka työntekijä olisi rikkonut sovittua kilpailukieltoa. Lain muutoksen tavoitteena onkin vähentää sellaisten kilpailukieltosopimusten tekemistä, joihin ei ole lain edellyttämää erityisen painavaa syytä.
Siirtymäaika – olemassa olevat kilpailukieltosopimukset on syytä tarkistaa vuoden 2022 aikana
Lakimuutosta sovelletaan 1.1.2022 jälkeen tehtyihin kilpailukieltosopimuksiin, mutta sitä tullaan kuitenkin soveltamaan taannehtivasti myös ennen uuden sääntelyn voimaantuloa tehtyihin kilpailukieltosopimuksiin vuoden kuluttua lakimuutoksen voimaantulosta, eli 1.1.2023 alkaen. Vuoden siirtymäajan jälkeen siis myös ennen lain voimaantuloa laadittuihin kilpailukieltosopimuksiin sovelletaan työnantajan korvausvelvollisuutta.
1.1.2022-31.12.2022 välisen siirtymäajan kuluessa työnantajalla on oikeus irtisanoa voimassa olevat, ennen uuden lain voimaantuloa sovitut kilpailukieltosopimukset ilman irtisanomisaikaa. Tarpeettomien maksuvelvoitteiden välttämiseksi yritysten siis kannattaa käydä läpi olemassa olevat kilpailukieltosopimukset ja harkita niiden tarpeellisuus vuoden 2022 aikana; onko kilpailukiellolle työsopimuslain edellyttämä erityisen painava syy ja onko yritys valmis maksamaan uuden lain mukaisen korvauksen niille työntekijöille, joiden kanssa on sovittu kilpailukiellosta.
Vuoden siirtymäajan jälkeen ennen 1.1.2022 tehtyihin kilpailukieltosopimuksiin sovelletaan lakimuutoksen myötä lisättyä irtisanomisaikaa. Työnantajalla on oikeus irtisanoa sopimus noudattaen irtisanomisaikaa, jonka on oltava vähintään kolmasosa kilpailukiellon pituudesta ja kuitenkin minimissään kaksi kuukautta. Työnantajalla ei ole irtisanomisoikeutta enää sen jälkeen, kun työntekijä päättää työsopimuksensa.
Olemassa olevat kilpailukieltosopimukset kannattaa siis käydä läpi vielä loppuvuoden 2022 aikana ja mikäli ilmenee, että jokin osa kielloista on tarpeettomia, hyödyntää siirtymäajan tarjoamaa mahdollisuutta irtisanoa sopimukset ilman irtisanomisaikaa.
Mikäli kilpailukieltosopimuksiin liittyen herää kysymyksiä, vastaamme kysymyksiin mielellämme ja autamme erilaisten sopimusten laadinnassa ja tulkinnassa.
LISÄTIETOJA:
Kaisa Fahllund
VP of Berggren Legal, Brands and Designs, Lakimies
+358 40 731 1313
kaisa.fahllund@berggren.fi
Kaisa Fahllund
Kaisa johtaa Berggrenin Laki, tavaramerkit ja mallit liiketoimintaa. Hän on IPR:n, sopimusjuridiikan ja riitojen ratkaisun kokenut ammattilainen. Kaisalla on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus kaupallisten sopimusten laatimisesta ja neuvottelusta sekä niihin liittyvien riitojen hoitamisesta. "Missionani on laatia niin hyviä sopimuksia, ettei niistä tarvitse riidellä – tai jos riitaa syntyy, sopimus tarjoaa tehokkaat työkalut riidan ratkaisemiseksi asiakkaamme edun mukaisesti."