Viime vuosina mediassa on yhä useammin kirjoitettu metaversumeista, virtuaalihyödykkeistä, NFT:sta, Web 3.0:sta ja lohkoketjuteknologiasta. Jonkinlaisena alkusysäyksenä tälle, tämän hetken suurimman megatrendin heräämiselle, voitaneen pitää Facebookin ilmoitusta nimensä vaihtamisesta Metaksi ja suunnitelmista kehittää Metasta metaversumiyhtiö[1] lokakuussa 2021. Lähes jokaisessa seminaarissa alasta riippumatta nämä käsitteet mainitaan, ja näiden tarkoituksista ja merkityksistä löytyy Internetistä runsaasti aineistoa[2]. Tässä kirjoituksessa ei keskitytä näihin käsitteisiin tai niiden taustalla olevaan teknologiaan sinänsä, vaan pohditaan Euroopan Unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) tämänhetkisen käytännön valossa sitä, voivatko yritykset suojata verkossa, virtuaalitodellisuudessa ja metaversumeissa esiintyviä virtuaalisia brändituotteita ja -palveluita tavaramerkillä. Vaikka joitain riitoja on maailmalla jo vireillä, immateriaalioikeuksien soveltamisesta virtuaalitodellisuudessa esiintyviin tavaramerkkeihin ei vielä ole syntynyt oikeuskäytäntöä ja myös alan sääntely odottaa päivittämistä.
Perinteinen nahkainen käsilaukku suojataan tavaramerkkien luokitusjärjestelmän, ns. Nizzan luokituksen mukaisesti luokassa 18. Mihin luokkaan hakemus tulee tehdä, jos fyysisen tunnetun merkkilaukun näköistä tuotetta myydään virtuaalimaailmassa käytettäväksi esimerkiksi virtuaalisen hahmon eli ns. avatarin käsilaukkuna tai itsenäisenä keräilyesineenä? Riittääkö merkin käyttöön metaversumissa perinteinen esimerkiksi EUIPO:ssa suojattu tavaramerkkirekisteröinti luokassa 18?
Mitä EUIPO sanoo käsilaukkujen luokituksesta?
Käsilaukku tai sitä esittävä kuva voidaan esittää digitaalisessa muodossa eri tavoin. Fyysistä käsilaukkua voidaan myydä verkkokaupassa niin, että käsilaukusta otetaan digitaalinen valokuva ja laitetaan se online-markkinapaikalle. Tällainen laukku on edelleen fyysinen käsilaukku ja sitä suojataan luokassa 18. Käsilaukusta voidaan koodaamalla tehdä myös virtuaalinen esine, esimerkiksi edellä mainittu avatarin käsilaukku. Tällöin tuote ei ole käsilaukku vaan digitaalinen sisältö tai kuva käsilaukun näköisestä esineestä. EUIPO lausui virtuaalituotteiden luokitusasiasta ensimmäisen kerran kesäkuussa 2022[3], kun tavaramerkkihakemusten tavara- ja palveluluetteloissa alkoi enenevässä määrin esiintyä termejä ”virtual goods” ja ”NFT”. Virasto linjasi tuolloin, että tällaiset virtuaalituotteet kuuluvat tavaraluokkaan 9, koska niitä käsitellään digitaalisena sisältönä tai kuvina. Yleinen termi "virtuaalitavarat" on vallitsevan luokituskäytännön mukaan vailla selkeyttä ja tarkkuutta, joten sitä on täsmennettävä lisäämällä sisältö, johon virtuaaliset tavarat liittyvät (esim. ladattavat virtuaaliset tavarat, nimittäin virtuaalikäsilaukut).
Edellä mainittu lyhenne NFT tulee sanoista non-fungible token. NFT itsessään ei ole ”tuote” tai edes sitä esittävä digitaalinen kuva kuten edellä mainittu käsilaukku. NFT on yksilöllinen varmenne, digitaalinen todistus, jolla tietyn virtuaalisen tuotteen omistaja merkitään lohkoketjuun. Tällaisten NFT ”tavaroiden” osalta virasto totesi, että niitä käsitellään luokitusjärjestelmässä myöskin tavaraluokassa 9, mutta ainutlaatuisina lohkoketjuun rekisteröityinä digitaalisina varmenteina, jotka todentavat digitaaliset kohteet, mutta eroavat näistä digitaalisista kohteista. Virasto ei myöskään hyväksy termiä ”non-fungible tokens” sellaisenaan vaan NFT:n todentama digitaalisen kohteen tyyppi on määriteltävä tarkemmin.
Virastossa valmistellaan parhaillaan (lokakuussa 2022) ohjekirjan päivitystä luokitukseen liittyen. Vuoden 2023 alkupuolella julkaistaan uudet ohjeet, joissa virtuaalihyödykkeet on huomioitu aiempaa selvemmin, mutta edellä olevia ohjeita voi jo soveltaa.
Loukkaako metaversumissa myytävä merkkilaukku tavaramerkkioikeuksia?
Onko käsillä tavaramerkkioikeuden loukkaus, jos tavaramerkki on rekisteröity EUIPO:ssa, mutta merkkiä käytetään kolmannen toimesta ilman suostumusta metaversumissa? Immateriaalioikeuksiin, kuten tavaramerkkioikeuksiin liittyy vahvasti ns. territoriaaliperiaate. Rekisteröinti ja sen suoma yksinoikeus on lähtökohtaisesti sidottu siihen valtioon tai alueeseen, jossa rekisteröinti on voimassa. Esimerkiksi EUIPO:ssa rekisteröity tavaramerkki antaa suojaa kaikissa 27 EU-jäsenvaltiossa.
Metaversumissa ja tietokonepeleissä fyysinen ja digitaalinen maailma yhdistyvät. Kosketeltavan maailmamme oheen on teknologian avulla muodostettu virtuaalisia todellisuuksia, joissa ihmiset toimivat ns. avatar-hahmojen muodossa. Metaversumi voi olla keskitetty, jolloin sitä kontrolloi tietty yritys tai hajautettu, jolloin jokainen yksilö omistaa oman datansa ja päättää sen jakamisesta.
Metaversumi ja NFT:t tarjoavat muun muassa merkkilaukun valmistajalle uusia liiketoimintamahdollisuuksia brändin käytön laajentamiseksi virtuaalimaailmaan ja peliteollisuuteen, kunhan mm. luokitus on kunnossa. Kuten edellä on todettu, NFT itsessään on tietynlainen tunniste, jonka avulla tuotteen autenttisuus voidaan todentaa, joten siinä mielessä ”tuote” on verifioitu ja suojattu. Mutta jos joku kolmas myy fyysisellä maapallollamme tunnettua merkkilaukkua metaversumissa NFT merkkilaukkuna, missä maassa tai millä alueella mahdollinen tavaramerkkioikeuden loukkaaminen tapahtuu? Voiko fyysisten käsilaukkujen valmistaja ja tavaramerkkirekisteröinnin haltija puuttua näihin NFT käsilaukkuihin tai pelihahmon lisävarusteeseen, vaikka olisikin suojannut oman käsilaukkunsa myös luokassa 9?
Keskitetyssä metaversumissa on yleensä taustalla joku yritys, joka hallinnoi metaversumia. Yleensä tällaisiin yhteisöihin liittyminen ja siellä toimiminen perustuu viime kädessä yhtiön ja osallistujan välisiin sopimuksiin ja käyttöehtoihin. Tällaisessa tilanteessa saatetaan päästä käsiksi loukkaukseen sopimusoikeuden nojalla. Hajautetuissa metaversumeissa ei ole keskitettyä omistajaa tai valvontaa, mutta kahden tahon välillä voi vallita älysopimus, joka on käytännössä koodi. Se, miten tällaista älysopimusta eli koodia tulkitaan esimerkiksi tavaramerkkioikeudellisessa riitatilanteessa, on vielä lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä sääntelemättä.
Uutta oikeuskäytäntöä odotellessa
EUIPO:llakaan ei toistaiseksi ole antaa näihin asioihin suoria vastauksia vaan se on kannustanut tavaramerkkien haltijoita ryhtymään aktiivisiksi väitemenettelyissä ja riitatilanteissa ja perustelemaan näkemyksiään kattavasti ja toimittamaan virastolle näyttömateriaaleja omien näkemystensä tueksi, jotta alalle saataisiin syntymään uutta oikeuskäytäntöä.
Mikäli yrityksesi toimii jo metaversumeissa tai on riski, että joku kolmas alkaa hyödyntää brändiäsi virtuaalimaailmassa, on suositeltavaa pysähtyä ja tarkastaa sekä omien rekisteröintien laajuus ja luokituksen sisältö, että erilaisten yhteistyö- ja tuotekehityssopimusten ehdot.
[1] https://about.fb.com/news/2021/10/facebook-company-is-now-meta/
[2] https://about.meta.com/what-is-the-metaverse/, https://fi.wikipedia.org/wiki/NFT, https://fi.wikipedia.org/wiki/Lohkoketju (21.10.2022)
[3] https://euipo.europa.eu/ohimportal/fi/news-newsflash/-/asset_publisher/JLOyNNwVxGDF/content/pt-virtual-goods-non-fungible-tokens-and-the-metaverse (21.10.2022)
