Kuluttajien asemaan on luvassa parannuksia toukokuun loppupuolella, kun niin kutsutun EU:n Omnibus-direktiiviin perustuvien säännöksien soveltaminen alkaa jäsenvaltioissa 28.5.2022 alkaen. Direktiivin mukaisen kansallisen lainsäädännön olisi pitänyt olla valmista jo 2021 marraskuun lopussa, mutta mm. Suomessa eduskunta sai vasta 18.2.2022 käsiteltäväkseen mittavan lakipaketin direktiivin toimeenpanemiseksi. Kuluttajakauppaa harjoittavien yritysten on jatkossa otettava huomioon muuttuvat velvollisuudet koskien esimerkiksi alennus- ja tarjouskauppaa koskevaa hintailmoittelua sekä yrityksen esillä pitämiä kuluttaja-arvosteluita.
Direktiivin taustalla on EU:n komission jo vuonna 2018 hyväksymä ”Kuluttajat vahvempaan asemaan” -aloite, jonka tavoitteena oli EU:n kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanon tehostaminen ja voimassa olevan sääntelyn selkeyttäminen. Sähköisen kaupankäynnin, digitaalisen sisällön ja palvelujen käytön lisääntyminen sekä näihin liittyvä läpinäkyvyyden heikkeneminen oli luonut tarpeen nykyaikaistaa ja yhtenäistää tällä hetkellä hajanaista säännöstelyä. Kuluttajien tulee esimerkiksi tietää, keneltä he ostavat verkosta ja miten hakutulosten tiedot on kerätty. Yksi komission suurimmista huolenaiheista oli, että EU:n kuluttajansuojalainsäädännön tehokkuus on vaarantunut sekä elinkeinonharjoittajien että kuluttajien tietämättömyyden takia. Lisäksi oli huomattu, että olemassa olevia muutoksenhakukeinoja olisi voitu hyödyntää useammin.
Omnibus-direktiivillä muutettiin neljää voimassa olevaa EU:n kuluttajansuojadirektiiviä.[1] Uudessa direktiivissä säädetään muun muassa yksityiskohtaisemmat seuraamukset direktiivien rikkomisesta, parannetaan kuluttajien käytettävissä olevia oikeussuojakeinoja sekä poistetaan säännösten puutteita ja epäjohdonmukaisuuksia. Seuraamuksia koskevat kansalliset lait ovat eronneet merkittävästi eri puolilla Euroopan unionia. Kansallisissa lainsäädännöissä on ollut myös aukkoja EU:n sisäisistä rikkomuksista aiheutuvissa tehokkaissa ja oikeasuhtaisissa seuraamuksissa, riittämättömissä yksittäisissä oikeussuojakeinoissa kuluttajille, jotka ovat kärsineet vahinkoa lakien rikkomisesta sekä puutteita kieltokannemenettelyissä. Elinkeinonharjoittajien mahdollisuudet toimia sisämarkkinoilla ovat kuitenkin myös turvattava.
Tiivistettynä EU:n Omnibus-direktiivi tähtää seuraaviin parannuksiin kuluttajansuojaan:
- Tehokkaammat, oikeasuhtaisemmat ja varoittavammat seuraamukset elinkeinonharjoittajille laajoista rajat ylittävistä rikkomuksista, kuten GDPR:n rikkomisesta.
- Kuluttajien oikeus yksilöllisiin oikeussuojakeinoihin, jos epärehellinen kilpailu, kuten aggressiivinen markkinointi, vahingoittaa heitä.
- Kuluttajille enemmän läpinäkyvyyttä tavaroiden alkuperään ja elinkeinonharjoittajiin liittyen verkkomyyntialustoilla.
- Verkkohakujen läpinäkyvyys: Kuluttajat odottavat ”luonnollisia” tai ”orgaanisia” hakutuloksia osuvuuden eivätkä kolmansien osapuolten maksujen perusteella.
- Kuluttajien henkilötietojen suojan laajentaminen digitaalisissa palveluissa, kuten pilvitallennustilassa, sosiaalisessa mediassa ja sähköpostitileissä.
- Elinkeinonharjoittajille enemmän joustavuutta valita sopivin viestintätapa kuluttajien kanssa.
- Selvennetään jäsenvaltioiden vapautta hyväksyä sääntöjä elinkeinonharjoittajan toimipaikan ulkopuolella tapahtuvan myynnin muodoista ja näkökohdista.
Selvennetään ”kaksoislaatuisten” tuotteiden harhaanjohtavaa markkinointia koskevia sääntöjä. Samoja tuotteita, kuten samoja juomia, joissa on kuitenkin eri mehupitoisuus tai samoja tuotteita, joissa on kuitenkin eri prosenttimäärä rasvaa, ei saa myydä eri maissa samoilla tuoteselosteilla.
Kuluttajakauppaa harjoittava yritys - tarjoushinnoittelua ja kuluttaja-arvosteluja koskevat vaatimukset muuttuvat
Yksi keskeinen muutos koskee alennus- ja tarjousmarkkinoinnin hintailmoittelua, joka muuttuu toukokuun lopussa. Uudistustyö on yhä virallisesti kesken, joten B2C-kauppaa harjoittaville yrityksille jää hyvin niukasti aikaa varautua uusiin sääntöihin.
Uuden sääntelyn myötä kuluttajalle on jatkossa kerrottava tarjous- tai alennushinnan ohella viitehintana alin hinta, jolla alennettua tavaraa on myyty kampanjaa edeltäneiden 30 päivän aikana. Vaatimus ei koske tarjouksia tai alennuksia, jotka on kohdistettu yksittäiselle kuluttajalle tai rajatulle kuluttajajoukolle, kuten esimerkiksi kanta-asiakastarjoukset tai alennuskoodit.
Kuitenkin yhtäjaksoisesti enintään 60 päivän pituisissa kampanjoissa alinta hintaa ei tarvitse päivittää kesken kampanjan, vaikka hintaa laskettaisiin entisestään. Tällöin viitehintana voidaan ilmoittaa alin hinta, jolla tavaraa on markkinoitu ensimmäistä hinnanalennusta edeltäneiden 30 päivän aikana. Suomi on myös rajannut nopeasti pilaantuvat elintarvikkeet pois ilmoitusvelvollisuuden piiristä.
Tarjoushinnoittelun ohella myös kuluttaja-arvosteluilta edellytetään parempaa läpinäkyvyyttä. Yrityksillä on jatkossa velvollisuus antaa kuluttajille tieto siitä, ovatko sen verkkokaupassa tai -palvelussa esillä pitämät kuluttaja-arvostelut todellisuudessa peräisin sellaisilta kuluttajilta, jotka ovat tosiasiallisesti ostaneet tuotteen tai käyttäneet sitä. Lisäksi yritys on velvollinen antamaan tiedon siitä, miten asia on varmistettu.
EU:n kuluttajansuojaa koskevat säännöt ovat nyt jo maailman tiukimpien joukossa. Kaikkiaan muutokset jäsenvaltioiden kansallisiin lakeihin ovatkin olleet melko vähäisiä, mutta nämä pienemmätkin muutokset edellyttävät yrityksiltä aktiivisuutta, jotta voi välttyä seuraamuksilta.
[1] https://ec.europa.eu/info/law/law-topic/consumer-protection-law/review-eu-consumer-law_en
