Yhdistetyn patenttituomioistuimen (Unified Patent Court, UPC) toimittua muutamia kuukausia, voidaan katsoa ensimmäisiä tilastoja ja arvioida, miten uusi järjestelmä tulee muuttamaan toimintaympäristöä Euroopassa. Lukujen perusteella vaikuttaa siltä, että patentinhaltijoiden ei tarvitse olla kovin huolissaan keskitetyn mitätöinnin riskistä. Voimassa olevien patenttien määrän kasvaminen Suomessa ja muissa pienemmissä UPC-maissa voi kuitenkin kasvattaa loukkausriskiä.
Taustaa
Yhdistetyllä patenttituomioistuimella on oletusarvoisesti yksinomainen toimivalta eurooppapatentteja koskevissa loukkaus- ja mitätöintikanteissa. Patentinhaltijalle yhdistetyn patenttituomioistuimen etu on mahdollisuus patentin keskitettyyn toimeenpanoon. Haittapuolena on riski kaikkien kansallisesti voimaansaatettujen patenttien keskitetystä mitätöinnistä. Siirtymäaikana eurooppapatentin haltija voi jättää ns. opt-out-pyynnön, mikä merkitsee eurooppapatentin sulkemista pois yhdistetyn patenttituomioistuimen toimivallasta, jolloin patentti pysyy kansallisten tuomioistuinten toimivallan alla.
Yhtenäispatentit (unitary patent, UP) ovat eurooppapatentteja, joilla on yhtenäinen vaikutus 17 EU-jäsenvaltiossa, joihin myös Suomi kuuluu. Yhtenäispatentit kuuluvat aina yhdistetyn patenttituomioistuimen toimivaltaan.
Yhdistetty patenttituomioistuin on nyt ollut toiminnassa yli kolme kuukautta. Euroopan patenttivirasto on rekisteröinyt yhtenäispatentteja yhtä kauan. Yhdistetty patenttituomioistuin on antanut joitakin määräyksiä väliaikaisia toimenpiteitä koskien, mutta lopullisia päätöksiä loukkaus- ja mitätöintioikeudenkäynneissä ei vielä ole annettu. Saatavilla olevien tilastojen perusteella voidaan kuitenkin jo päätellä jotain siitä, miten patenttijärjestelmän käyttäjät ovat ottaneet uuden järjestelmän vastaan.
Tilastoja
Elokuun loppuun mennnessä opt-out-pyyntöjä oli jätetty noin 490.000. Opt-out-pyyntöjä voidaan jättää sekä myönnetyille patenteille että vireillä oleville hakemuksille. Kun EU:ssa on voimassa noin 800.000 eurooppapatenttia ja vireillä olevien hakemusten määrä on noin 450.000, voidaan arvioida, että noin puolelle eurooppapatenteista on tehty opt-out-pyyntö.
UP/UPC-järjestelmän kolmen ensimmäisen toimintakuukauden aikana Euroopan patenttivirasto on myöntänyt noin 35.000 patenttia. Yhtenäisvaikutuspyyntöjen määrä on ollut yli 8.000. Koska määräaika yhtenäisvaikutuspyynnölle on kuukausi patentin myönnöstä, yhtenäisvaikutuspyyntöjä voidaan vielä jättää osalle elokuussa myönnetyistä patenteista. Voidaan siis arvioida, että yhtenäispatenttien osuus myönnetyistä eurooppapatenteista on 1/3–1/4. Näitä lukuja voidaan verrata Suomessa voimaansaatettujen eurooppapatenttien määrään. Viimeisten viiden vuoden aikana Suomessa on vuosittain saatettu voimaan noin 6.800 patenttia, mikä on noin kuusi prosenttia myönnetyistä eurooppapatenteista. On siis todennäköistä, että Suomessa voimassa olevien patenttien määrä tulee tulevaisuudessa olemaan ainakin neljä tai viisi kertaa nykyisen määrän suuruinen.
Opt-out-pyyntöjen suuren osuuden perusteella voitaneen sanoa, että monet patentinhaltijat suhtautuvat uuteen järjestelmään varovaisesti ja haluavat ennen järjestelmän aktiivista käyttämistä nähdä kuinka se toimii. Monet hakijat ovat toisaalta odottaneet yhtenäispatentin tuomaa laajaa maantieteellistä suojaa ja ovat valmiita ottamaan keskitetyn mitätöinnin riskin.
Elokuun lopussa yhdistetyssä patenttituomioistuimessa oli vireillä 35 loukkauskannetta. Näistä 28 oli vireillä alueellisissa jaoksissa Saksassa ja loput 7 muissa alueellisissa jaoksissa, sisältäen yhden oikeustapauksen Helsingissä. Mitätöintikanteita oli yhdistetyssä patenttituomioistuimessa vireillä ainoastaan kuusi, ja kahteen näistä liittyi myös loukkauskanne.
Ennen yhdistetyn patenttituomioistuimen aloittamista suuri osa patenttilitigaatiosta Euroopassa tapahtui Saksassa. Ensimmäisten lukujen perusteella tähän ei ole tullut suurta muutosta. Saksalaiset kansalliset tuomioistuimet korvautuvat osittain yhdistetyn patenttituomioistuimen alueellisilla jaoksilla, mutta Saksa tulee säilymään tärkeänä paikkana patentinhaltijoille.
Johtopäätökset
Huolimatta opt-out-pyyntöjen suuresta määrästä, yhdistetyn patenttituomioistuimen toimivaltaan kuuluu edelleen satoja tuhansia patentteja. Vireillä olevien mitätöintikanteiden pienestä määrästä voitaneen päätellä, että keskitetyn mitätöinnin riski on hyvin pieni, ellei patenttiin liity vireillä olevaa loukkauskannetta tai sellaisen uhkaa. Yksi syy mitätöintikanteiden pieneen määrään voi kuitenkin olla se, että korkeassa mitätöintiriskissä olevat patentit on suljettu pois yhdistetyn patenttituomioistuimen toimivallasta ja vain matalan riskin patentit pysyvät UPC-järjestelmässä.
Vaikuttaa siltä, että yhtenäispatenttien määrä tulee olemaan paljon suurempi kuin tällä hetkellä Suomessa voimaansaatettavien eurooppapatenttien määrä. Suomessa voimassa olevien patenttien määrä tulee siten kasvamaan huomattavasti. Vastaava kehitys nähdään muissa pienemmissä UPC-maissa, kuten Ruotsissa, Tanskassa ja Baltian maissa. Pääasiassa Suomessa tai muissa pienissä UPC-maissa toimivien yritysten tulee siten ottaa huomioon kasvavan patenttimäärän aiheuttamat patenttiriskit.
Antti Leinonen
Antti on kokenut patenttihakemusten laatija ja uutuustutkimusten tekijä ja hoitaa patenttiasioita ennakkouutuustutkimuksista aina väitteisiin ja valituksiin asti. Antilla on kokemusta myös patentinhaltijan menetettyjen oikeuksien palauttamisesta.