Uusi yhtenäispatenttijärjestelmä vaikuttaa merkittävästi suomalaisten yritysten toiminnanvapauteen niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Yhtenäispatenttijärjestelmän käyttöönoton myötä Suomessa tulee olemaan voimassa paljon nykyistä enemmän erityisesti ulkomaalaisomistuksessa olevia patentteja, joten suomalaisten yritysten tulee entistä huolellisemmin varmistaa toiminnanvapautensa sekä investoida omiin patenttisalkkuihinsa ja ylläpitää niitä.
Taustaa
Nykyisessä eurooppapatenttijärjestelmässä Euroopan patenttiviraston myöntämät patentit on saatettava voimaan eli validoitava yksittäisissä järjestelmän jäsenmaissa, jotta ne olisivat maakohtaisesti voimassa ja täytäntöönpanokelpoisia. Tämän seurauksena suhteellisen harvat eurooppapatentit ovat täytäntöönpanokelpoisia Suomessa. Tämä käy selvästi ilmi tilastoista: vuonna 2020 Euroopan patenttivirasto myönsi noin 133 000 eurooppapatenttia, joista noin 6 600 (eli noin 5 %) validoitiin Suomessa.
Uusi yhtenäispatentti on uudenlainen eurooppapatentti: se on yksittäinen patentti, joka on voimassa useissa EU:n jäsenvaltioissa, myös Suomessa. Yhtenäispatentti ei korvaa nykyistä eurooppapatenttijärjestelmää, vaan sitä voidaan pitää osallistuvissa maissa vaihtoehtona kansalliselle validoinnille. Jokainen myönnetty yhtenäispatentti on täytäntöönpanokelpoinen Suomessa (edellyttäen, että vuosimaksut maksetaan vuosittain).
Näkymät
Ei liene odotettavissa, että kaikki Euroopan patenttiviraston myöntämät uudet patentit tulisivat voimaan yhtenäispatentteina. Kuitenkin, vaikka yhtenäispatenttien käyttöaste olisi aluksi vain kymmenen prosenttia, sekin jo vähintään kaksinkertaistaa Suomessa vuosittain voimassa olevien uusien patenttien määrän. Kun otetaan huomioon, että yhtenäispatentti kattaa Euroopan suuret taloudet, kuten Saksan ja Ranskan, se on todennäköisesti houkutteleva vaihtoehto, joten pitkällä aikavälillä kymmenen prosenttia lienee hyvin varovainen arvio, vaikka käyttöönotto olisikin aluksi varovaista.
Pitkän aikavälin tilanteen arvioinnissa kannattaa huomioida, että esimerkiksi Saksassa oli vuonna 2021 voimassa 742 636 eurooppapatenttia. Samana vuonna Suomessa oli voimassa 50 370 eurooppapatenttia. Jos oletetaan, että neljäsosa Saksassa kansallisesti validoiduista eurooppapatenteista onkin jatkossa yhtenäispatentteja, tämä tarkoittaisi vuoden 2021 lukujen perusteella, että Suomessa olisi voimassa vähintään 185 000 eurooppapatenttia – lähes neljä kertaa enemmän kuin tällä hetkellä.
Vaikutukset
Kaikki Suomessa voimaan tulevat eurooppapatentit ovatpa ne yhtenäispatenttaja tai kansallisesti validoituja eurooppapatentteja vähentävät suomalaisten yritysten toiminnanvapautta niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Niiden myötä myös pelkästään kotimarkkinoita palvelevilla yrityksillä on huomattavasti nykyistä suurempi riski loukata kolmannen osapuolen patenttia. Suomalaisten yritysten onkin entistä tärkeämpää selvittää toiminnanvapautensa huolellisesti ennen uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä ja tarjoamista.
Yritykset voivat torjua kasvanutta patenttiloukkausten riskiä myös rakentamalla tai vahvistamalla omia kansainvälisiä patenttisalkkujaan. Jos suomalainen yritys rikkoo ulkomaisen yrityksen yhtenäispatenttia Suomessa, sen neuvotteluasema on huomattavasti vahvempi, jos sillä on yksi tai useampi patentti, joka kattaa ulkomaisen yrityksen toiminnan suurilla markkinoilla, kuten Yhdysvalloissa, tai ulkomaisen yrityksen omassa kotimaassa.
Vaikka kaikkia patenttiloukkauksia koskevia riita-asioita ei riitauteta ja ratkaista tuomioistuimessa, patenttiloukkausten lisääntynyt riski kasvattaa myös suomalaisyritysten riita-asioiden riskiä. Yhtenäispatentteja koskevat riita-asiat kuuluvat yhdistetyn patenttituomioistuimen (Unified Patent Court, UPC) toimivaltaan. Tämä merkitsee toista merkittävää muutosta Euroopan unionin patentti- ja patenttioikeudenkäyntijärjestelmiin. UPC:n on tarkoitus aloittaa toimintansa 1. huhtikuuta 2023, ja se tulee olemaan ainoa tuomioistuinjärjestelmä, jolla on toimivalta yhtenäispatentteihin liittyvissä mitättömyys- ja loukkauskanteissa. UPC:n toimivalta kattaa myös ”perinteiset" eurooppapatentit eli patentit, jotka on saatettu voimaan kansallisesti ja joita ei ole nimenomaisesti patentinhaltijan toimesta rajattu UPC:n toimivallan ulkopuolelle. UPC on uusi tuomioistuin kaikille patentinhaltijoille, mutta erityisesti suomalaisten yritysten riski päätyä osalliseksi riita-asioihin ja mitätöintitapauksiin Suomen ulkopuolellakin kasvaa.
Kommentti
Uusi yhtenäispatentti tulee olemaan kaksiteräinen miekka suomalaisille yrityksille: se tarjoaa uusia mahdollisuuksia suojata omia keksintöjään kaikkialla Euroopassa nykyistä pienemmin kustannuksin, mutta samalla se tuo uusia riskejä, joita on hallittava ja vähennettävä. Suomalaisten yritysten onkin viimeistään nyt aika miettiä strategiaansa yhtenäispatentit ja UPC huomioon ottaen. Asiantuntijamme ovat valmiita auttamaan myös näiden kysymysten kanssa.
Michael Nielsen
Toimin Euroopan ja Ison-Britannian patenttiasioiden asiantuntijana Berggrenillä. Toimenkuvaani kuuluu auttaa asiakkaita heidän keksintöjään koskevien oikeuksien varmistamisessa ja suojaamisessa Euroopassa. Pidän monimutkaista eurooppalaista patenttioikeutta mielenkiintoisena, ja sen nojalla annettujen konkreettisten ja relevanttien neuvojen tarjoaminen asiakkaille ja heidän yrityksilleen inspiroi minua työssäni.