Patenttihakemuksen hylkääminen voi tuntua lopulliselta takaiskulta, mutta se ei välttämättä tarkoita, että mahdollisuudet keksinnön suojaamiseen olisivat menetetty. Päätöksestä voi olla mahdollista valittaa, ja joissakin tilanteissa vaihtoehtona on myös hakemuksen jakaminen. Ratkaisevaa on tunnistaa käytettävissä olevat keinot ja toimia ajoissa.
Tässä blogissa käymme läpi, mitä vaihtoehtoja patenttihakemuksen hylkäämisen jälkeen on Suomessa ja Euroopan patenttivirastossa (EPO).
Voiko patenttihakemuksen hylkäyspäätöksestä valittaa?
Patenttihakemuksen hylkäyspäätöksestä voi valittaa. Suomessa valitus tehdään markkinaoikeuteen ja EPO:ssa valituslautakuntaan. Valitusmenettelyissä on kuitenkin eroja, erityisesti määräaikojen osalta.
Suomessa valitus on tehtävä 60 päivän kuluessa hylkäyspäätöksen tiedoksisaannista. Valituksessa on perusteltava, miksi päätöstä pidetään virheellisenä.
EPO valituksesta on ilmoitettava kahden kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valituksen perustelut on toimitettava neljän kuukauden kuluessa tiedoksisaannista.
Valituksen perusteella hylkäyspäätös voidaan kumota, asia voidaan palauttaa uudelleen käsiteltäväksi tai hylkäyspäätös voi jäädä voimaan.
Jos hakemus on esimerkiksi hylätty uutuuden puuttumisen vuoksi ja tämä peruste osoittautuu virheelliseksi, hakemus voidaan palauttaa jatkotutkimukseen muiden patentoitavuuden edellytysten, kuten keksinnöllisyyden, arvioimiseksi.
Myös useimmissa muissa maissa hylkäyspäätöksestä voi valittaa, mutta menettelyt ja määräajat vaihtelevat. Valittamisesta aiheutuu kustannuksia, joten päätöksen perusteet ja valituksen onnistumismahdollisuudet kannattaa arvioida huolellisesti.
Milloin patenttihakemuksen jakaminen voi olla vaihtoehto?
Vaikka alkuperäinen patenttihakemus olisi hylätty, sen sisältämälle keksinnölle voi joissakin tilanteissa olla mahdollista hakea suojaa toisella tavalla.
Jaetulla hakemuksella voidaan esimerkiksi hakea patenttia alkuperäisessä hakemuksessa kuvatulle toiselle toteutusmuodolle tai eri tavoin rajatulle keksinnölle.
Jakaminen tarkoittaa, että alkuperäisestä patenttihakemuksesta eli kantahakemuksesta muodostetaan uusi, erikseen käsiteltävä jaettu patenttihakemus. Jaettuun hakemukseen ei kuitenkaan voi lisätä teknistä sisältöä, jota alkuperäisessä hakemuksessa ei ollut.
On myös tärkeää huomata, ettei hakemuksen jakaminen itsessään ratkaise patentoitavuuteen liittyviä ongelmia. Jos uudessa hakemuksessa haetaan suojaa samalle keksinnölle samoilla perusteilla, alkuperäinen hylkäysperuste voi tulla uudelleen vastaan.
Suomen ja Euroopan patenttiviraston menettelyissä on eroja
Suomessa hylätty patenttihakemus voidaan tietyin edellytyksin jakaa valitusaikana eli 60 päivän kuluessa hylkäyspäätöksen tiedoksisaannista. Patenttimääräysten 42 § mukaan hakemuksen jakamisen mahdollisuus ei riipu siitä, valitetaanko hylkäyspäätöksestä.
EPO hakemus voidaan jakaa kahden kuukauden valitusajan kuluessa, vaikka hylkäyspäätöksestä ei valitettaisi (G 1/09).
Menettelyissä on kuitenkin olennainen ero. EPO hakemus pysyy lähtökohtaisesti vireillä myös valitusmenettelyn ajan, jos valitus tehdään asianmukaisesti ja sen perustelut toimitetaan määräajassa. Tällöin hakemuksen jakaminen voi olla mahdollista vielä valituslautakunnan käsitellessä asiaa.
Suomessa jakaminen on patenttimääräysten 42 § mukaan pääsääntöisesti mahdollista valitusaikana riippumatta siitä, tehdäänkö valitus. Valituksen tekeminen ei siten lähtökohtaisesti pidennä jakamiselle asetettua määräaikaa.
Myös muissa maissa hakemuksen jakamista koskevat säännöt vaihtelevat niin määräaikojen kuin jaetun hakemuksen sisällön suhteen. Sekä jakamisesta että jaetun hakemuksen käsittelystä aiheutuu kustannuksia, joten vaihtoehdon tarkoituksenmukaisuutta on syytä arvioida tapauskohtaisesti.
Mitä tehdä, jos patenttihakemus hylätään?
Hylkäyspäätöksen jälkeen ensimmäinen askel on selvittää, mihin hylkääminen perustuu ja onko perusteita mahdollista kyseenalaistaa. Samalla kannattaa arvioida, voisiko hakemuksen jakaminen tarjota vaihtoehtoisen tavan suojata keksintöä.
Jatkotoimia kannattaa tarkastella myös liiketoiminnan näkökulmasta. Onko keksintö edelleen keskeinen yrityksen tuotteille, teknologialle tai kilpailuedulle? Millaista hyötyä patenttisuoja voisi tuoda tulevaisuudessa, ja ovatko jatkomenettelyn kustannukset perusteltuja suhteessa saavutettavaan hyötyyn?
Patenttihakemuksen hylkääminen ei siis välttämättä tarkoita, että kaikki mahdollisuudet keksinnön suojaamiseen olisivat menetetty. Oikea toimintatapa riippuu hylkäyksen perusteista, hakemuksen sisällöstä ja käytettävissä olevista määräajoista.
Hylkäyspäätös kannattaa siksi käydä patenttiasiamiehen kanssa läpi mahdollisimman pian. Näin voidaan arvioida käytettävissä olevat vaihtoehdot ja valita ratkaisu, joka tukee parhaiten yrityksen liiketoimintaa ja patentointitavoitteita.