Uutta teknologiaa kehittävälle yritykselle päätös patenttisuojan hakemisesta on vasta ensimmäinen askel. Yhtä tärkeä ja usein vaikeampi kysymys kuuluu: missä maissa keksintö kannattaa suojata?
Patentit ovat alueellisia oikeuksia. Yhdessä maassa myönnetty patentti ei automaattisesti anna suojaa muualla. Kansainvälistä suojaa hakevan yrityksen on siksi arvioitava maa tai alue kerrallaan, missä patenttioikeuksien hakeminen on liiketoiminnan kannalta perusteltua.
Siksi päätökset siitä, missä maissa patenttisuojaa haetaan, ovat olennainen osa yrityksen liiketoiminta- ja IPR-strategiaa.
Teoriassa keksintö voitaisiin suojata hyvin monessa maassa. Käytännössä tämä on harvoin kaupallisesti perusteltua. Jokainen uusi maa tuo mukanaan kustannuksia, jotka liittyvät hakemuksen jättämiseen, käsittelyyn ja lopulta patentin ylläpitämiseen. Tavoitteena ei siis pitäisi olla mahdollisimman laaja maantieteellinen suoja, vaan niiden maiden ja alueiden tunnistaminen, joissa patenttisuoja voi tuottaa aidosti liiketoiminnallista arvoa.
Tässä ensimmäisessä osassa keskitymme siihen, miten kansainvälisen patentoinnin maavalintoja kannattaa tarkastella strategisesti. Toisessa osassa, ”Lisää aikaa parempiin patentointipäätöksiin”, tarkastelemme keinoja siirtää lopullista päätöstä kohdemaista myöhemmäksi.
Lähde liikkeelle nykyisistä ja tulevista markkinoista
Luonteva lähtökohta suojan maantieteellisen laajuuden määrittelylle on tarkastella, missä yritys toimii nyt ja missä se odottaa harjoittavansa liiketoimintaa tulevaisuudessa.
Patenttisuoja on erityisen relevantti maissa, joissa keksintöä hyödyntäviä tuotteita myydään tai joissa yritys odottaa merkittävää tulevaa liiketoimintaa. Tarkastelua ei kuitenkaan kannata rajata vain tämänhetkiseen tilanteeseen. Patenttihakemuksen käsittely voi kestää useita vuosia. Markkina, jolla on hakemuksen jättämishetkellä vain vähäinen merkitys, voi olla strategisesti tärkeä siinä vaiheessa, kun patentti myönnetään.
Yrityksen kannattaa siksi katsoa myös eteenpäin ja pohtia esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:
- Missä tärkeimmät asiakkaamme sijaitsevat?
- Mille markkinoille aiomme laajentua lähivuosina?
- Missä teknologialla on suurin kaupallinen potentiaali?
- Missä maissa patenttisuoja voisi tukea tulevaa lisensointia, jakelua, markkinoillepääsyä tai kumppanuuksia?
Vastaukset antavat ensimmäisen kuvan siitä, missä patenttisuoja voi olla kaupallisesti perusteltu. Patentointibudjettia kannattaa tarkastella investointina, joka kohdennetaan sinne, missä suoja tukee liiketoimintaa parhaiten. Resurssit tulisi suunnata niihin maihin ja alueisiin, joissa suojalle on selkeä liiketoiminnallinen peruste ja joissa sen voidaan odottaa tuottavan merkittävää strategista tai kaupallista arvoa.
Huomioi myös kilpailijoiden toimintamaat
Päätöksiä patenttisuojan maantieteellisestä laajuudesta ei kannata tehdä vain omien myyntimarkkinoiden perusteella. Patentti antaa oikeuden estää muita hyödyntämästä suojattua keksintöä sillä alueella, jolla patentti on voimassa. Siksi patenttisuoja voi olla strategisesti arvokas myös maissa, joissa tärkeät kilpailijat toimivat, vaikka kyseiset maat eivät olisi patentinhaltijan kannalta keskeisiä myyntimarkkinoita.
Olennaista ei siis ole kysyä vain: ”Missä me myymme?” vaan myös: ”Missä patentti voisi tehokkaimmin rajoittaa kilpailijoidemme toimintaa?”
Tieto siitä, missä kilpailijat valmistavat ja myyvät tuotteitaan tai kehittävät kilpailevia teknologioita, voi muuttaa merkittävästi patenttistrategian maantieteellisiä painotuksia.
Myös valmistuspaikoilla on merkitystä
Yksi toisinaan liian vähälle huomiolle jäävä tekijä on se, missä tuotteita ja niiden komponentteja valmistetaan. Joissakin tilanteissa patenttisuoja strategisesti tärkeässä valmistusmaassa voi olla arvokkaampi kuin suoja useilla yksittäisillä myyntimarkkinoilla.
Mahdolliseen loukkaavaan toimintaan puuttuminen jo valmistusvaiheessa voi vaikuttaa tuotteisiin, jotka muuten päätyisivät jakeluun useille eri markkinoille. Arvioinnissa kannattaa siksi tarkastella, missä:
- yrityksen omia tuotteita valmistetaan;
- kilpailijat valmistavat kilpailevia tuotteita;
- keskeisiä komponentteja tuotetaan; ja
- toimialan tärkeät toimitusketjut sijaitsevat.
Valmistusintensiivisillä toimialoilla nämä näkökulmat voivat olla keskeinen osa kansainvälistä patentointistrategiaa.
Keksinnön liiketoiminta-arvo määrittää suojauksen laajuutta
Kaikki keksinnöt eivät edellytä yhtä laajaa kansainvälistä suojaa. Yrityksen ydintuotteen tai liiketoiminnan teknologisen perustan muodostava keksintö voi perustellusti vaatia suojaa suhteellisen laajassa joukossa strategisesti tärkeitä maita. Sen sijaan pienempi parannus, jonka kaupallinen elinkaari on lyhyempi, voi olla järkevää suojata vain muutamalla keskeisellä markkinalla.
Arvioinnissa kannattaa huomioida muun muassa keksinnön merkitys yrityksen tuotteille, sen odotettu kaupallinen elinkaari, se kuinka helposti kilpailijat voivat kopioida tai kiertää ratkaisun sekä keksinnön mahdollinen arvo tulevassa lisensoinnissa, rahoituksessa tai yritysjärjestelyissä.
Patentointipäätöksiä kannattaa siksi arvioida paitsi maittain myös keksintökohtaisesti.
Liiketoimintamalli ohjaa patentointistrategiaa
Patenttisuojan tarkoituksenmukainen maantieteellinen laajuus ei riipu ainoastaan keksinnön ominaisuuksista vaan myös siitä, miten yritys aikoo kaupallistaa teknologiansa ja luoda arvoa aineettomasta omaisuudestaan. Sama keksintö voi siksi edellyttää hyvin erilaista kansainvälistä patentointistrategiaa yrityksen liiketoimintamallista riippuen.
Yritykselle, joka kehittää ja myy omia tuotteitaan, tärkeimpiä voivat olla maat, joissa sen keskeiset asiakkaat, kilpailijat ja valmistustoiminnot sijaitsevat. Jos liiketoimintamalli puolestaan perustuu pääasiassa patenttien lisensointiin, suojan maantieteellisen laajuuden tulisi tukea suunniteltua lisensointitoimintaa ja sitä patenttisalkkua, jota yritys haluaa rakentaa ja ylläpitää.
Tällöin kannattaa tarkastella esimerkiksi sitä, missä nykyiset tai potentiaaliset lisenssinsaajat toimivat, missä patenttien kattamia teknologioita todennäköisesti hyödynnetään ja missä patenttioikeudet voisivat antaa merkittävää neuvotteluvoimaa tulevissa lisensointitilanteissa.
Samanlaisia näkökulmia voi syntyä myös silloin, kun yritys aikoo kaupallistaa teknologiaansa kumppanuuksien, teknologiansiirron tai muun yhteistyön kautta. Patenttisuoja voi tällöin olla arvokas myös maissa, jotka ovat tärkeitä mahdollisille kaupallisille kumppaneille, vaikka yritys ei itse suunnittelisi niihin merkittävää omaa toimintaa.
Patentointipäätöksiä tulisi siis arvioida osana yrityksen laajempaa liiketoimintamallia, kaupallistamisstrategiaa ja IPR-strategiaa. Kysymys ei ole vain siitä, missä keksintö voidaan suojata, vaan myös siitä: ”Missä patenttisuoja tukee parhaiten sitä, miten yritys aikoo kaupallistaa keksinnön ja hyödyntää sen liiketoiminta-arvoa?”
Tarvitseeko tärkeä keksintö suojata Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Kiinassa?
Ei välttämättä. Yhdysvallat, keskeiset Euroopan markkinat ja Kiina ovat monille teknologiayrityksille tärkeitä patentointialueita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että hakeminen kaikilla näillä alueilla olisi automaattisesti oikea ratkaisu.
Sopiva maantieteellinen strategia riippuu sekä liiketoiminnasta että kyseisestä keksinnöstä. B2B-yritykselle jo suhteellisen pieni määrä suuria asiakkaita tai kilpailijoita voi ratkaista, mitkä maat ovat tärkeimpiä. Teollisen teknologian yritykselle valmistuspaikoilla voi olla suuri merkitys. Kuluttajatuotteissa puolestaan markkinan koko ja kopiointiriski voivat painaa enemmän.
Siksi parempi kysymys ei ole: ”Missä yritykset yleensä hakevat patentteja?” vaan: ”Missä tämän nimenomaisen keksinnön patenttisuoja loisi eniten strategista arvoa liiketoiminnallemme?”
Kansainvälinen patentointi ei ole maakohtainen tarkistuslista
Vahva kansainvälinen patenttistrategia ei välttämättä tarkoita mahdollisimman suurta määrää maita. Olennaista on, että suojan maantieteellinen laajuus vastaa yrityksen liiketoimintastrategiaa, kilpailuympäristöä, valmistusrakennetta ja keksinnön kaupallista merkitystä.
Joidenkin keksintöjen kohdalla tämä voi tarkoittaa suhteellisen laajaa kansainvälistä suojaa. Toisissa tapauksissa tarkoin valittu suoja vain muutamassa keskeisessä maassa voi tuottaa selvästi paremman hyödyn.
Kun kansainvälistä patentointia tarkastellaan liiketoimintainvestointina eikä vain patentointiprosessin rutiininomaisena vaiheena, yritys voi kohdentaa patentointibudjettinsa niihin maihin, joissa IPR-suoja todennäköisimmin tukee kasvua, kilpailuetua ja yrityksen pitkän aikavälin arvoa.
Berggrenin patenttiasiantuntijat auttavat yrityksiä arvioimaan kansainvälisen patentoinnin vaihtoehtoja ja rakentamaan patentointistrategian, joka perustuu yrityksen teknologiaan, kohdemarkkinoihin, kilpailuympäristöön ja liiketoimintatavoitteisiin.
