IPR:n ja erityisesti patenttien merkitys on jatkuvasti kasvanut tämän päivän liike-elämässä. Hyvän patenttisalkun kasvattaminen ja hallinnointi on tyypillisesti yksi menestyvän yrityksen tunnusmerkeistä ja olennainen osa sen liiketoimintastrategiaa.
Patentoinnin lähtökohta
Yrityksen henkilöstön tekemien tai yrityksen muuten hankkimien keksintöjen suojaamisessa patenteilla keskeinen lähtökohta on ko. keksinnön merkitys yrityksen liiketoiminnalle. Patenttihan, ainakin täällä Euroopassa, suojaa keksintöä tyypillisesti vain sen taloudellisen hyödyntämisen osalta. Hyvänä lähtökohtana patentointiin voidaan pitää sitä, että keksinnön suojaamisella saavutetaan selkeää etua markkinoilla oman liiketoiminnan edistämisen kautta.
Patenttisuojan maantieteellisen laajuuden määrittely
Keksinnön merkityksellisyyden arvioinnin yhteydessä on myös hyvä suunnitella haettavan patenttisuojan maantieteellistä laajuutta patentoitaviksi määritettyjen keksintöjen osalta. Viimeistään tämä on määritettävä keksintöä koskevan ensihakemuksen etuoikeusvuoden loppuvaiheessa, jolloin mahdolliset keksintöä koskevat jatkohakemukset on jätettävä muihin maihin etuoikeuden säilyttämiseksi.
Suojan maantieteellisen laajuuden määrittämisessä keskeisimmät vaikuttavat tekijät ovat omat markkina-alueet, kilpailijoiden koti- ja valmistusmaat sekä oman liiketoiminnan kehityksen kannalta olennaiset maat.
Koska kustannusten hallinta on keskeistä kaikessa liiketoiminnassa, on tämä myös syytä huomioida patenttisalkun hallinnassa. Edellä esitetyillä keksintöjen merkityksen määrityksellä ja sen perusteella tehtävään suojauksen oikean maantieteellisen laajuuden määrittämisellä päästään hyvään alkuun.
Patenttisalkun ylläpito
Patenttisalkun ylläpitämisen ja hallinnoinnin kannalta on tärkeää seurata patentointiprosessin etenemistä ja reagoida tarvittaessa. Hakemuksen käsittelyn aikana tapahtuvat suojapiirin muutokset ja niiden merkitys tulee aina tarkastaa oman liiketoiminnan kannalta. Muutosten perusteella voidaan tarvittaessa esimerkiksi supistaa patenttiperheen kokoa tai jopa lopettaa koko patentointiprosessi ko. patenttiperheen osalta jatkokustannusten karsimiseksi.
Myös jo myönnettyjen patenttien merkitystä on syytä seurata liiketoiminnan kehittyessä ja evaluoida oma patenttisalkku säännöllisesti. Oman liiketoiminnan kannalta merkitykseltään laskeneiden tai kokonaan merkityksensä menettäneiden patenttien osalta on hyvä harkita mahdollisen lopettamisen vaihtoehtona patenttiperheen tai sen osan myymistä ja/tai lisensoimista.
Aktiivinen patenttiportfolion hallinta vapauttaa patentointiin sitoutuneita resursseja muuhun liiketoimintaa hyödyntävään toimintaan.
Patentointistrategia
Patenttisalkun aktiivisen hallinnan lisäksi ja tueksi on hyvä laatia patentointi- tai patenttistrategia, joka sitoo keksintöjen suojauksen ja patentoinnin osaksi yrityksen liiketoimintastrategiaa. Näin patentointi saadaan ohjattua palvelemaan yrityksen liiketoimintaa ja sen tavoitteita tehokkaimmin.
Patentointistrategia tulee rakentaa tiiviiksi osaksi yrityksen innovaatioprosessia sekä liiketoiminnan kehityksen strategista suunnittelua. Tällöin patentointia ohjataan huomioiden esimerkiksi kasvutavoitteet uusilla markkinoilla, kumppanuuksien solmiminen tai yrityksen arvon kasvattaminen sijoittajia varten, joiden perusteella tehdään päätökset siitä, mm. mitä ja millaisia keksintöjä kannattaa suojata ja missä maissa.
Näin patentointistrategia auttaa myös priorisoimaan resurssien käyttöä: kaikkea ei tarvitse eikä kannata patentoida. Sen sijaan kannattaa keskittyä niihin keksintöihin, jotka tukevat yrityksen ydinosaamista ja kilpailuetua.
Kilpailijaseuranta ja patenttianalytiikka
Patenttitietokannat tarjoavat mahdollisuuden kilpailijoiden patentointitoiminnan ja -aktiivisuuden seurantaan, jota voidaan hyödyntää yrityksen omassa patentointistrategiassa. Patenttihakemukset julkistuvat 18 kk kuluttua jättö- tai etuoikeuspäivästään, ja kaikki myönnetyt patentit ovat julkista tietoa, joten näistä julkaisuista on mahdollista saada arvokasta tietoa mm. kilpailijoiden tuotekehityksestä, painopistealueista sekä mahdollisista uusista tuotteista ja markkina-alueista.
Patenttianalytiikalla voidaan näistä julkisista tiedoista määritellä esimerkiksi:
- teknologia-aukkoja ja kehitysmahdollisuuksia
- markkinoille tulevia kilpailijoita ja tuotteita
- alan trendejä ja investointisuuntauksia
Patenttianalytiikalla kerättyä tietoa voidaan käyttää myös mm. tukemaan yritysjärjestelyjä ja lisensointineuvotteluja.
Hyvin toteutettu kilpailijaseuranta tukee myös riskienhallintaa mahdollistamalla tarpeettomien patentinloukkausten välttämisen sekä on yksi ohjaava tekijä omassa patentointistrategiassa.
Keksintöjen tunnistaminen ja arviointi
Jotta yrityksen patentointistrategia saadaan toimivaksi, tulee sitä tukea toimivalla sisäisellä prosessilla yrityksessä syntyvien innovaatioiden ajantasaiseksi tunnistamiseksi ja arvioimiseksi.
Tämä toteutetaan tyypillisesti työsuhdekeksintöilmoitusprosessilla, jossa yrityksen henkilöstö esittää keksintöilmoituksilla syntyneet uudet keksinnöt yrityksen asiantuntijoiden ja johdon arvioitaviksi. Näin syntyneet uudet innovaatiot saadaan kerättyä ja analysoitua ennekuin ne karkaavat esimerkiksi uuden tuotteen markkinoille tuonnin johdosta. Tätä työsuhdekeksintöilmoitusprosessia kannattaa myös tukea henkilöstölle pidettävällä koulutuksella ja tietoiskuilla.
Hyvä työsuhdekeksintöprosessi tukee innovaatiokulttuuria, motivoi työntekijöitä ja varmistaa, ettei yrityksen tärkein osaaminen pääse lipsahtamaan kilpailijoiden vapaasti hyödynnettäväksi.
Haluatko kehittää yrityksesi patentointistrategiaa ja hyödyntää IPR:ää tehokkaammin liiketoiminnan tueksi?
Ota meihin yhteyttä — autamme rakentamaan juuri sinun yrityksellesi sopivan patenttiportfolion ja strategian, joka tukee kasvua, kilpailuetua ja arvoa.
👉 Ota yhteyttä asiantuntijoihimme
