Eurooppapatenttiasiamies Kim Finnilä on palannut Pariisista ainutlaatuiselta työkomennukselta: Takana on tulevan yhdistetyn patenttituomioistuimen ”valeoikeudenkäynti”, jonka tuomaripaneelissa Finnilä toimi. -Simulaatio havainnollisti onnistuneesti monikansallisten patentinloukkaustapausten kulttuurisia ja casekohtaisia piirteitä, hän kertoo.
Euroopan yhdistettyyn tuomioistuimeen liittyvä kansainvälinen sopimus on ratifioitavana. Jo seitsemän maata on sopimuksen ratifioinut. Valmistelut ovat loppusuoralla, ja järjestelmä astunee voimaan vuonna 2016 tai 2017.
Tulevassa tuomioistuinsopimuksessa on määritelty ns. menettelysäännöt patenttiriitojen tuomioistuinkäsittelylle. Tavoitteena on aiempaa tehokkaampi ja selkeämpi käsittelyprosessi. Tuovatko säännöt haluttuja vaikutuksia – sitä Pariisissa 2.4.2015 järjestetyssä valeoikeudenkäynnissä haluttiin testata.
-Minut kutsuttiin tuomaripaneelin tekniseksi tuomariksi. Paneelissa toimivat lisäkseni lainoppineet tuomarit Iso-Britanniasta ja Ranskasta, Berggrenin eurooppapatenttiasiamies ja Senior IP Advisor Kim Finnilä kertoo.
Casena fiktiivinen mekaniikka-alan patentin loukkaus
Englanniksi käytyä valeoikeudenkäyntiä seurasi paikan päällä lähes 300 IPR-asiantuntijaa ja verkon kautta 1 400.
Casena oli mekaniikan alan keksinnön – hiomanauhan uuden kestävän ratkaisun – mahdollinen patentinloukkaustapaus. Kantajana oli yhdysvaltalainen yritys, jolla oli englannin kielellä myönnetty eurooppapatentti. Kantaja havaitsi ranskalaisen yrityksen julkaisseen internetsivuillaan kuvauksen tuotteesta, joka saattoi loukata kantajan patenttia, ja nosti loukkauskanteen Ranskan paikallisjaostossa. Vastaaja reagoi mitätöintikanteella. Oikeudenkäynnissä simuloitiin suullinen kuuleminen, joka perustui kantajan hakemukseen todisteiden turvaamiseksi ja katselmuksen tekemiseksi vastaajaa kuulematta.
-Havainnollistimme, miten suullisen käsittelyn argumentointi etenee, kun vastaaja ei ole paikalla, ja millaiset argumentit kantaja nostaa vaatimuksessaan esiin.
Simulaatioon kuului kaksi samana päivänä pidettyä istuntoa.
-Tuomaripaneelin jäsenet muokkasivat etukäteen valmistettua tutkintaohjeistusta katselmusta varten. Ensimmäisessä istunnossa puitiin hakemuksen perusteita ja kerättävien todisteiden käsittelyä etenkin niiden luottamuksellisuuden ja tarpeellisuuden pohjalta. Toisen istunnon aiheena oli kantajan pyytämä väliaikainen kielto, jonka aiheutti katselmuksen jälkeen vastaajan internetsivuilta löytynyt ilmoitus uuden tuotteen lanseeraamisesta, Finnilä kertoo.
Tuomaripaneelin ratkaisu oli Finnilän mukaan käsikirjoitettu pääpiirteittäin jo etukäteen. Ratkaisu ei ollut ollenkaan yksioikoinen.
Simulaatio osoitti prosessin toimivuuden – ja casejen yllätyksellisyyden
Mitä sellaista opittiin, joka aiheuttaa uudistusta valmisteleville työryhmille lisää mietittävää?
-Kokemus osoitti, että menettelysäännöt ovat melko toimivia, Finnilä toteaa.
-Samalla se jälleen osoitti, miten kansalliset ja yhteiset lait joutuvat aina tietyissä rajapinnoissa hankaukseen keskenään. Tulevien tuomaripaneelien tuomarit tulevat aina eri maista, mikä tuo sääntöjen tulkintaan varmasti kulttuurisidonnaista vaihtelua, Finnilä uskoo.
Casessa vastaaja käytti väliaikaiseen kieltoon vastaamiseen odotettua enemmän aikaa. Se toi odottamattomia käänteitä simulaation kulkuun ja kestoon.
-Poikkeuksia ja yllättäviä tilanteita patentinloukkauscaseissa tulee aina olemaan, tapahtuipa käsittely sitten yhteisessä tai kansallisessa tuomioistuimessa. Niihin vain on osattava varautua.
EPOn erilainen käsittelytahti nousee entistä suuremmaksi haasteeksi
Eurooppapatentin loukkauscaseihin saattaa liittyä myös samaan patenttiin liittyvä väitejuttu, joka on käsiteltävänä Euroopan patenttivirastossa EPOssa.
-Yhteinen patenttituomioistuin lupaa käsitellä caset noin vuodessa. Tämä tahti on EPOlle sen nykykäytäntöjen mukaan liian nopea. Nähtäväksi jää, miten uudistus tulee vaikuttamaan EPOn käsittelyvauhtiin – toivottavasti nopeuttavasti. Nythän monet kansalliset oikeudenkäynnit keskeytetään odottamaan EPOn päätöksiä, Finnilä toteaa.
Yhteinen tuomioistuin tarvitsee pooliinsa paljon kokeneita IPR-osaajia
Finnilän varovaisen arvion mukaan erimaalaisia tuomareita – lainoppineita ja teknisiä - tarvitaan uuden yhteisen patenttituomioistuimen pooliin alkuvaiheessa ainakin 50. Tuomarin tarve syntyy osittain casekohtaisesti, eli ainakin aluksi kyseessä on osa-aikaisista toimista
-Sopimusvaltiot voivat perustaa omat paikallisjaostonsa, joiden jäsenistä muodostettu tuomaripaneeli käsittelee kyseisessä valtiossa vireille pantuja patenttiriitoja. Tuomaripaneelin kokoonpano on aina kansainvälinen; Suomen paikallisjaostossa siihen tulee kuulumaan yksi suomalainen tuomari ja kaksi ulkomaalaista.
-Tekninen tuomari voidaan kutsua paneeliin joko loukkaustapauksen osapuolten pyynnöstä tai tuomaripaneelin harkinnasta, Finnilä kertoo.
Kysyntää tulevan yhteisen patenttituomioistuimen tehtäviin näyttää olevan. Finnilän mukaan toteutettiin alustava haku tuomaripooliin.
-Hakemuksia tuli noin 1 300, hän kertoo.
